Perinteitä aikojen takaa

Vanhin tiedossa oleva perinne Helsingin Suomalaisella Klubilla kautta vuosikymmenten on ns. pitkä pöytä. Jo vuonna 1887, jolloin Klubi oli vuokralaisena Hotelli Kämpin alakerrassa, jäsenet kokoontuivat yhteisen pitkän pöydän ääreen, kuka syöden omia eväitään, kuka tilaten ravintolaruokaa. Iältään vanhemmat ryhmittyivät pöydän toiseen päähän ja nuoremmat toiseen päähän.

Myöhemmin Yrjönkadun tiloissa omia eväitä ei enää syöty eikä istumajärjestyksestäkään ollut niin väliä. Tällöin alettiin pitkää pöytää nimittää kantapöydäksi. Kantapöytä on lounasaikaan tarkoitettu vain Klubin jäsenille. Siinä voi veljellisen ilmapiirin vallitessa aterioida edulliseen hintaan ja samalla osallistua kaikkiin keskusteluihin, joita pöydässä käydään päivänkohtaisista tai muista asioista. Tähän pöytään ei siis asetuta kahdenkeskisiä neuvotteluja varten. Lounasajan jälkeen pöytä on samassa käytössä kuin muutkin ravintolan pöydät ja jäsenillä on oikeus tuoda siihen omia vieraitaan.

Perinteeksi on muodostunut myös kummilounas. Klubin jäseneksi hyväksytyn oletetaan tarjoavan kahdelle suosittelijalleen kummilounaan. Kummeilla on samalla tilaisuus aloittaa uuden jäsenen perehdyttäminen Klubin toimintaan. Hyväksi tavaksi on muodostunut, että kummit antavat uudelle jäsenelle Klubia koskevaa ajankohtaista aineistoa, kuten professori Jarmo Virmavirran teoksen Pojat Suomalaiselle Klubilla, historiikin 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa (2. painos 2006), jäsenluettelon ja Taskutietoa Klubista, joka julkaistaan vuosittain. Vuosina 1937 – 1939 alettiin viettää tasavuosia täyttäneiden kunniaksi merkkipäiväjuhlia. Vuonna 1945 perinne muutettiin jokavuotiseksi ja tammikuussa vietettävään juhlaan. Juhlaan kutsutaan edellisenä vuonna 70, 80, 85, 90 tai sitä korkeamman iän täyttäneet jäsenet Klubin vieraiksi. Arvokkaissa puitteissa vietettävään juhlaan voi osallistua myös muita klubilaisia.

Klubi on aikojen kuluessa muodostunut monien erilaisten ystäväpiirien ja ryhmien kokoontumispaikaksi. Näistä mainittakoon Ryhmä 80, johon kuuluvat Klubin kunniajäsenet. Se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, jolloin läsnä on myös Klubin puheenjohtaja.

Torstaisin kokoontuu Pankki kabinetissa Kesäyliopistoksi kutsuttu lounasseurue, jota on luonnehdittu ”vuosisatamme merkittävimmäksi salaseuraksi”.

Klubilla on paljon muitakin ryhmiä, joiden kokoontumiset merkitsevät niihin kuuluville osaa Klubin perinteestä. Sellaisia ovat marjapussin pelaajat, perinnelaulukerho, DFBMIB-veljeskunta ja monet muut ryhmät, joiden kaikkien olemassa olostakaan ei ole aina tietoa.