Toiminta
Yhteiskunnallinen toiminta
Helsingin Suomalaisen Klubin yhteiskunnallinen toiminta perustuu Klubin alkuperäiseen tarkoitukseen: suomalaisen kulttuurin, kielen ja kansallisten perinteiden vaalimiseen sekä jäsenten välisen ajatustenvaihdon ja yhteistoiminnan edistämiseen. Toiminta tarjoaa jäsenille mahdollisuuden seurata ja käsitellä ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä laajasti ja monipuolisesti.
Keskeisenä osana yhteiskunnallista toimintaa ovat klubi-illat, joissa tarkastellaan politiikkaa, taloutta, oikeus- ja ulkopolitiikkaa, turvallisuutta, teknologiaa ja muita merkittäviä yhteiskunnallisia aihepiirejä. Näissä tilaisuuksissa esiintyvät usein valtakunnan eturivin asiantuntijat – ministereistä ja suurlähettiläistä yliopistojen tutkijoihin ja yritysjohtajiin.
Lisäksi Klubi järjestää ministerilounaita ja keskustelutilaisuuksia, joissa jäsenet voivat esittää kysymyksiä ja osallistua avoimeen vuoropuheluun. Nämä tilaisuudet luovat ainutlaatuisen foorumin, jossa päätöksentekijät ja kuulijat kohtaavat vapaamuotoisessa, mutta arvokkaassa ilmapiirissä. Tilaisuudet tarjoavat paitsi ajankohtaista tietoa, myös uusia näkökulmia ja yhteyksiä.
Yhteiskunnallisen toiminnan tavoitteena on vahvistaa jäsenten tietopohjaa ja ymmärrystä yhteiskunnan kehityksestä sekä tukea rakentavaa keskustelukulttuuria. Toiminta on avoin kaikille jäsenille ja useimmiten myös heidän seuralaisilleen, ja sen sisältöä kehitetään jatkuvasti jäsenten toiveiden ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta.
Suomen kansan sähköinen muisti (SKSM)
Helsingin Suomalainen Klubi perustettiin vuonna 1876. Alun perin "Luku- ja konversationiklubbi Helsingissä" toi yhteen suomenmielisiä nuoria miehiä Helsingissä keskustelemaan suomalaisuudesta ja suomalaisuuden aseman kohottamisesta yhteiskunnassa.
Vuosisadan vaihteessa klubilaiset olivat merkittävällä tavalla mukana perustettaessa Kansallisteatteria. Klubilaiset ovat olleet voimakkaasti mukana myös kansallisen yritysmaailman kehittämisessä. Otava, KOP, Pohjola ja monet muut yritykset ovat saaneet syntysanansa Klubilla. Klubilaisuus ei siis alun perinkään merkinnyt sisäänpäinkääntynyttä suhtautumista yhteiskuntaan. 1990- luku merkitsi Klubin toiminnassa merkittävää aktivoitumista ja tämä vuosikymmen oli myös Internetin läpimurron ajankohta.
Klubi on rekisteröinyt vuonna 2000 tavaramerkikseen ilmaisun "Suomen kansan sähköinen muisti". Tarkoituksemme on tuottaa kansallisesti merkityksellistä sisältöä internetiin kaikille suomalaisille. Koska internet on maailmanlaajuinen palvelu, sisältö on pääosin monikielinen. Muistiin tallennetaan suomalaisen kulttuurin ja elämänmuodon perusasioita.
Klubi on esiintynyt internetissä jo vuodesta 1995. Tällöin aloitettiin suunnittelu kaikille avoimien palvelujen kehittämiseksi maailmanverkossa. (www.klubi.fi)
Valtiomiehet ja muut merkkihenkilöt
Mannerheim -sivustoprojekti toteutettiin vuonna 1998 kuudella kielellä. Sivustolla on 300 sivua ja noin 1000 kuvaa. Kävijöitä on kuukausittain tuhansia jokaisesta maanosasta. Sivuista tehtiin myös CD ROM, jota on jaettu veloituksetta yli 30 000 kappaletta kouluihin, museoihin, ulkomaan edustustoihin, varuskuntiin ja moniin muihin kohteisiin. (www.mannerheim.fi)
Jean Sibeliuksen Internet-sivusto (www.sibelius.fi) on valmistunut suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Tämä on jälleen edellistä projektia mittavampi. Sivusto sisältää tekstin ja kuvien lisäksi myös laajan musiikkiosion. Osa materiaalista on ennen julkaisematonta. Tätä työtä ovat tukeneet merkittävästi Jean ja Aino Sibeliuksen oikeudenomistajat, jotka ovat luovuttaneet käyttöömme alkuperäismateriaalia veloituksetta. Sivusto julkaistiin vuonna 2003.
Huomattavin osa hankkeesta on tehty klubilaisten vapaaehtoistyönä. Hanketta tukee Opetusministeriö, eräät yksityiset yhteisöt, suomalaista kulttuuria tukevat rahastot sekä monet yritykset.
Arkkiatri Arvo Ylppöä käsittelevä sivusto (www.ylppo.fi) julkaistiin 2012 Helsingin Suomalaisella Klubilla.
Svinhufvud ja itsenäisyyden tekijät ja vaiheet
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottama laaja kansallisen identiteetin nousua sekä itsenäisyyden tekijöitä ja vaiheita käsittelevä sivusto on avattu 2015. Sivusto löytyy osoitteesta www.itsenaisyys100.fi. Se on tarkoitettu kaikille historiastamme kiinnostuneille kansalaisille - nuorille ja vanhemmille. Sivusto soveltuu myös opetuskäyttöön lähes kaikissa koulun oppiaineissa.
J.K. Paasikivi -sivusto on Paasikivi-Seuran 2020 julkaisema tietopankki, jonka toimittamisessa Helsingin Suomalainen Klubi on mukana. Portaaliin on tallennettu presidentti Paasikiven päiväkirjoja, muistelmia ja hänen toimintaansa kuvailevia artikkeleita ja teoksia. Sivusto löytyy osoitteesta www.jkpaasikivi.fi
Risto Ryti -sivusto on Helsingin Suomalaisen Klubin ja Risto Ryti-seuran yhteistyöhanke. Presidentti Rytin elämäntyötä käsittelevä monipuolinen verkkosivu on koottu Risto Ryti-seuran tuottaman aineiston pohjalta. Sivusto löytyy osoitteesta
www.presidenttiristoryti.fi
Alunperin YLE:n projektissa syntynyt materiaali koottiin ja julkaistiin osana Suomen kansan sähköistä muistia vuonna 2004. Sivuilla on joukko dokumentteja aiheesta.
Palanneiden sotavankien ilmoitukset kaatuneista ja kadonneista
Ensimmäinen merkittävä tietokanta sivustollamme on karjalaisten sodissa kaatuneiden sivusto, jossa nimiä on 12 500.(www.ksv.mpoli.fi). Sivusto julkaistiin vuonna 1996.
Suojeluskuntajärjestö ja Lotta Svärd jouduttiin lakkauttamaan syksyllä 1944. Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry on ottanut tehtäväkseen välittää nuoremmille sukupolville tietoa näiden kahden suuren vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön toiminnasta maanpuolustuksen hyväksi.
Vuonna 2014 julkaistu verkkosivusto (www.perinne.fi) sisältää noin 200 liuskaa tekstiä sekä runsaasti valokuvia, lähinnä Sotamuseon ja Lottamuseon kokoelmista. Sivustolla on myös tietoa perinnetyöstä, museoista sekä aihepiiriä koskevasta kirjallisuudesta ja lehdistä.
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -sivusto liitettiin Suomen Kansan Sähköinen Muisti-portaaliin kesällä 2016.