2010-luku

2010

Kunniajäseneksi kutsutaan varanotaari Pertti Virkkunen ja filosofian tohtori Yrjö Larmola. Virkkunen oli Klubin johtokunnan jäsen ja taloustoimikunnan puheenjohtaja vuosina 2004-2009 ja varapuheenjohtaja vuonna 2009. Kiinteistöosakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 2004-2006. Larmola oli Klubin johtokunnan jäsen vuosina 1996-2001 ja toimi varapuheenjohtajana vuosina 1999-2001.

Klubin kuoro 10 vuotta

Klubin kuoro täyttää 10 vuotta. Juhlavuoden tärkeimmät tapahtumat ovat perinteinen kevätkonsertti keskiviikkona 19.5. Ritarihuoneella ja juhlakonsertti lauantaina 13.11. Helsingin konservatorion konserttisalissa Ruoholahdessa.

50 vuotta vappulounaita

Vuoden 2010 toinen Klubilehti julistaa iloisten kuvien kera: Viideskymmenes vappu Klubilla oli jälleen menestys!

Klubi aloittaa senioritoiminnan

Senioritoiminta käynnistetään Klubilla Pekka Mannion toimesta. Seuraavana vuonna aloitetaan suositut seniorijumpat.

2011

Kunniajäseneksi kutsutaan kuolinvuonnaan professori Tuomo Tuomi. Tuomi oli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ensimmäinen johtaja vuosina 1976-1994.

Yläkellarin remontoidut tilat avautuvat jäsenten käyttöön.

Toiminnanajohtaja Jyrki Berner luopuu tehtävästään. Puheenjohtaja Johannes Koroma kirjoittaa vuoden 2011 kolmannessa klubilehdessä:

Syyskauden alkaessa kävi valitettavasti ilmi, että Jyrki Bernerin kesällä alkanut sairasloma jatkuu ainakin lokakuuhun saakka. Tästä syystä, pitkällisen harkinnan jälkeen Jyrki päätti luopua toiminnanjohtajan tehtävästä. Totesimme yhdessä, että terveyden vaaliminen on tärkeintä ja työura on alistettava sille. Kiitän vilpittömästi Jyrkiä hänen toiminnastaan Klubin hyväksi. Se on ollut tuloksellista ja tiedän myös jäsenkunnan arvostavan suuresti hänen

toimintaansa. Jyrki on hoitanut osa-aikaista tehtäväänsä uupumatta aamusta iltaan eikä ole tehnyt eroa toiminnanjohtajan tehtävien ja klubin jäsentoiminnan välille. Hänen kaudellaan Klubin harrastustoiminta ja jäsentilaisuuksien määrä on kasvanut, ja se on osaltaan johtanut jäsenmäärän kasvuun. Erityisenä huomion kohteena Jyrkillä on ollut Suomen Kansan Sähköisen Muistin laajentaminen Arvo Ylpön elämäntyöllä. Käsikirjoitus on saatu valmiiksi ja projekti jatkuu tietysti tulevaisuudessakin sen mukaan kuin pystymme hankkimaan sille välttämätöntä ulkopuolista rahoitusta.

Samaisessa lehdessä julkaistaan uuden toiminnanjohtajan hakuilmoitus.

Kuva-arkisto avataan

Klubille perustettu kuva-arkisto avataan Klubin www-sivujen jäsenosioon. Vuoden 2011 toinen klubilehti kertoo:

Tarkoituksena on Klubin tapahtumien entistä parempi tallentaminen vastaista tarvetta ja Klubilehdessä julkaisemista varten sekä tuoda valokuvat Klubin tapahtumista jäsenten nähtäväksi. Klubilla pidettävien tilaisuuksien valokuvaamisesta huolehtivat pääasiassa klubimestarit ja Klubin viestintätoimikuntaan kuuluvan kuvakulttuurityöryhmän jäsenet, klubitilojen ulkopuolella tapahtuvan harrastustoiminnan osalta tilaisuuksien järjestäjien valitsemat kuvaajat.

Klubi täyttää 135 vuotta

Klubi täyttää 135 vuotta. 24.3. Klubi kokoontuu kevätkokoukseen ja sitä seuraavaan 135-vuotisjuhlailtaan. Tupa on täynnä juhlaväkeä. Kevätkokouksen puhetta johtaa perinteen mukaisesti kunniapuheenjohtaja Martti Enäjärvi. Juhlaillan juontaa Aarno Kaila ja juhlapuheen pitää KHO:n presidentti Pekka Hallberg. Juhlassa esiintyy mm. näyttelijä Esko Salminen.

Vuoden 2011 toinen Klubilehti kertoo:

Esko Salminen otti yleisönsä kuten aina, nyt sikermällä nimeltä Miehen muotokuva. Hän lausui Juhani Jukolan Turkumuistelman Seitsemän veljeksen viidennestä luvusta, Eino Leinon Väinämöisen laulun (”Ei iloja monta ihmislapselle suotu”) Kangastuksia-kokoelmasta (1902) ja Prosperon loppupuheen Shakespearen Myrskystä. Tunnelma yhä kohosi, näitä kuunnellessa.

Uusia harrastusryhmiä

Helsingin Suomalaisen Klubin teknologiapiiriin perustamiskokous pidetään Klubilla 25.1.2011. Paikalla Helsinki-salissa harrastuspiiriä perustamassa oli 27 klubiveljeä. Puheenjohtana toimii Marko Miinin.

Keväällä 2011 bridgestä tulee Klubin uusi harrastusmuoto. Toiminta käynnistetään Pertti Mäkelän ja Jussi Itkosen johdolla.

Tulevaisuustyöryhmän raportti

Johtokunnan asettama Klubin tulevaisuustyöryhmä laatii perusteellisen raportin. Siinä arvioidaan Klubin strategiaa ja tulevaa kehitystä. Työryhmän puheenjohtaja on Jere Lahti, ja työryhmän muut jäsenet Jyrki Ali-Yrkkö, Jyrki Berner, Ari Huovinen ja Jari Karpakka. Raportin toimepide-ehdotuksina mainitaan mm. seuraavaa:

1. Nuorempien/uusien jäsenten parempi huomiointi

-Uuden jäsenen perehdyttäminen ja aktivointi, kummin roolin kehittäminen, kyselyt kiinnostuksen kohteista

-Kohdennettu viestintä ja kutsut uusille jäsenille, esim. harrastuksien perusteella harrastustapahtumiin

2. Tilojen kehittäminen (sekä yläkerta että uudet alakerran jäsentilat).

-Spontaanin kokoontumistilan varmistaminen kasvavalle

jäsenmäärälle

-Alakerran uusien jäsentilojen aktiivinen hyödyntäminen uusilla toimintamuodoilla, esim.

klubisauna

-Ravintolapalveluiden kehittäminen jäsenistön parhaaksi: kantapöytä jossa veljet tutustuvat ja tapaavat, ”kotiruokaa” klubihuoneessa, kabinetit jäsenten ja heidän sidosryhmiensä tasokkaina kokoontumistiloina.

-Klubimaisuuden säilyttäminen – klubin etiketistä pidettävä kiinni

3. Verkostoitumismahdollisuuksien kehittäminen

-Tilaisuuksia veljelliseen yhdessäoloon, keskusteluun ja uusiin klubiveljiin tutustumiseen

-Jäsenhaku jäsenen ilmoittamien tietojen perusteella; esim. kriteerinä nimihaku, harrastushaku etc

-Mahdollisuus keskinäiseen keskusteluun myös verkossa

4. Klubin profiilin nostaminen yhteiskunnassa

-Yleishyödyllisen toiminnan ja näkyvyyden lisääminen

-Näyttäviä ja näkyviä puheenvuoroja, joista soveltuvin osin voisi viestiä klubin ulkopuolellekin

2012

Kunniajäseneksi kutsutaan toimitusjohtaja Timo Turunen. Turunen oli johtokunnan jäsen vuosina 2000-2005.

Uusi toiminnanjohtaja Raimo Ilveskero

Raimo Ilveskero tervehtii jäsenistöä uutena toiminnanjohtajana vuoden 2012 ensimmäisessä Klubilehden numerossa:

Klubin tarkoitus ei ole 135 vuotena vanhentunut, vaan se tarjoaa meille tänäkin päivänä tukevan perustan vaikka maabrändin vahvistamiseksi. Laittamattomasti mietittyä ei tarvitse työryhmissä työstää, ainoastaan päivittää kulloiseenkin aikaan. Minulle on ollut myönteistä kokea edeltäjältäni ja monilta muilta saamani tuki perehtyessäni Klubin toimintaan.

Aiemmin asiakkaana kokemani Klubi ei avaudu monipuolisena toimijana ennen kuin sinne on itse päässyt jäseneksi. Klubin henki syntyy sen jäsenten panoksesta ohjelma- ja harrastustoiminnassa. Valmiiseen pöytään on helppo tulla, mutta oma aktiivinen työ on palkitsevaa. Omalta osaltani pyrin kehittämään ja ylläpitämään sellaisia rakenteita, joiden varassa Klubin tarkoituksen toteuttaminen olisi mahdollisimman helppoa. Olen toimikunnissa ja työryhmissä voinut todeta, että ikärakenteemme vanheneminen vaatii ponnistuksia ja ideoita nuorempien jäsenten rekrytoimiseksi ja aktivoimiseksi. Kilpailemme heidän ajankäytöstään kodin ja työelämän puristuksessa. Tätä haastetta pohtivassa työryhmässä onkin nuorempia ja nuorekkaita jäseniä, jotka löytävät toimivia ratkaisuja tähän kysymykseen.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö

1.3. 12. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloittaa tehtävässään. Niinistö on ollut Klubin jäsen vuodesta 1994.

Helsinki pääkaupunkina 200 vuotta

Helsinki juhlii 200. vuottaan Suomen pääkaupunkina. Helsingin Suomalaisen Klubin seinällä on kaupungin vaakuna, jonka historiaa Yrjö Klippi avaa vuoden 2012 toisessa Klubilehdessä:

Helsingin nykyinen vaakuna kehittyi sinetistä, josta kuningatar Kristiina antoi määräyksen 2.10.1639. Siinä Helsingille myönnettiin erioikeus ja kaupunki sai luvan käyttää Ruotsin kaupunkilakia. Näin Helsinki sai itse valita kaupungille pormestarin ja neuvosmiehet. Helsingille myönnetyn uuden sinetin selitys oli seuraava: ”Vene koskessa, sen yläpuolella kultainen kruunu sinisessä kentässä.” Kaupunkimme vaakuna on hieman vaihdellut eri aikoina, mistä on osoituksena myös Klubilla oleva vaakuna, jossa on erillinen kruunu ”kilven” päällä. Nykyisen vaakunan on piirtänyt A.W. Rancken. Arne Wilhelm Rancken oli vuonna 1880 syntynyt ja vuonna 1954 kuollut arkkitehti, historioitsija ja heraldikko…

Artikkeli jatkuu myöhemmin:

…Sisäasiainministeriö on vahvistanut nyt käytössä olevan vaakunan 30.8.1951. Vaakunan selitys on: ”Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu.

Ylppö-sivusto avataan

27.10. arkkiatri Arvo Ylpön syntymästä tulee kuluneeksi 125 vuotta. Klubi juhlistaa arvostetun kunniajäsenen merkkivuotta julkistamalla Arvo Ylpön elämäntyöstä kertovan, kaikille avoimen laajan Internetsivuston, www.ylppo.fi.

Ensimmäinen iltapäivämatinea

8.12. suomalaisen musiikin päivänä järjestetään Klubin kaikkien aikojen ensimmäinen iltapäivämatinea. Esiintyjinä ovat mm. Klubin puhallinorkesteri sekä pianisti Risto Lauriala. Tilaisuuden juontaa Aarno Cronvall.

Suomalainen ruokakulttuurirahasto perustetaan

Helsingin Suomalaisen Klubin säätiön yhteyteen perustetaan pääkonsuli Heikki Tavelan ja toimitusjohtaja Ari Larnemaan ehdotuksesta Suomalainen ruokakulttuurirahasto. Rahaston peruspääoman lahjoittaa Heikki Tavela. Rahasto jakaa vuosittain apurahoja ruokakulttuurimme tasoa kohottamaan pyrkiville henkilöille ja yhteisöille. Säätiön hallitus hyväksyy rahaston perustamisasiakirjat 19.9.2012. Rahaston ensimmäinen stipendi jaetaan 2013.

2013

Järjestyssäännöt päivitetään

Klubin järjestyssäännöt päivitetään 23.1. johtokunnan päätöksellä. Vuoden 2013 ensimmäisessä Klubilehdessä Elias Iirola kirjoittaa:

Järjestyssäännöt on aikaisemmin julkaistu Klubin jäsenluettelon lopussa, näin ei kuitenkaan ole tehty vuoden 2012 luettelossa, koska järjestyssääntöjen havaittiin vaativan ajanmukaistamista mm Klubin uusien tilojen käyttöön ottamisen johdosta. Uudet järjestyssäännöt ovat luonnollisesti nähtävillä Klubin www-sivuilla. Järjestyssäännöt sisältävät suurelta osin pitkän ajan kuluessa muodostuneita käytäntöjä. Uutta ovat mm. yläkellaria koskevat määräykset, joilla nämä tilat on rajattu ravintolan anniskelualueen ulkopuolelle. Uutta on myös lausuma, minkä mukaan Klubin tilaisuudet ovat tarkoitetut vain jäsenille, ellei tilaisuuskohtaisesti toisin ole todettu. Yhteistoimintaklubien jäsenten vierailuoikeus on kirjattu järjestyssääntöihin. Hyvä ja joustava yhteistyö klubilaisten ja ravintolan välillä on luonnollisesti kaikkien etu. Ajoittaisesta tilanpuutteesta huolimatta joitakin tiloja on kuitenkin haluttu pitää varattuna vain niiden varsinaiseen tarkoitukseen. Niinpä kirjasto on vain jäsenten käytössä. Kirjastoa voidaan vain erityistapauksissa toiminnanjohtajan luvalla käyttää Klubin jäsenten ja heidän vieraittensa ruokailutilana. Biljardisaliin ei tarjoilla ruokaa. Yläkellari on myös vain jäsenten käytössä. Erikoisuutena yläkellarissa on tehokkaasti ilmastoitu tila, jossa on lupa tupakoida. Järjestyssäännöissä on vahvistettu toiminnanjohtajalle luonnostaan kuuluva mandaatti antaa olohuoneessa, biljardisalissa ja yläkellarissa näkyvillä pidettäviä lisäohjeita tilojen käytöstä. Lähtökohta järjestyssääntöjen laatimisessa on, että toiminta ja yhdessäolo täällä tapahtuvat hyvän klubihengen mukaisesti ja veljellisessä hengessä. Järjestyssäännöt koskevat luonteensa mukaan Klubin sääntöihin nähden pienempiä, usein käytännön asioita, mikä ei silti tarkoita, että ne olisi tarkoitettu ainoastaan ohjeellisiksi. Järjestyksen rikkominen voi aiheuttaa poistamisen Klubin tiloista, mistä toimenpiteestä on ilmoitettava johtokunnalle. Sillä on sääntöjen 12 §:n perusteella oikeus kohdistaa rikkojaan säännöissä tarkemmin kerrottu ja sanktioita. Hartain toivomus tietysti on, että mihinkään tämän laatuisiin menettelyihin ei koskaan tulisi aihetta turvautua.

Pääkonsuli Heikki Tavela kuolee

Pääkonsuli Heikki Tavela kuolee 23. kesäkuuta Helsingissä. Vuoden 2013 kolmannessa Klubilehdessä kerrotaan:

Suomalaisessa Klubissa Tavela oli suureksi avuksi talousryhmässä, kun Klubi teki ansiokkaat www.mannerheim.fi ja www.sibelius.fi –sivustot sekä rakensi Klubin oman internet-sivuston. Tavela oli aktiivinen puheenjohtaja Klubin taloustoimikunnan ravintolajaostossa. Hänen roolinsa oli niin ikään ratkaiseva Klubin säätiön ruokakulttuurirahaston perustamisessa. Tavelan ansioihin voi ehkä lukea sen, että Klubin keittiö tarjoilee hyvää kotiruokaa.

Tavelaa on arvioitu Hyvät herrat -sarjan kuvitteellisen kauppaneuvos Paukun hahmon esikuvaksi. Paukku aloitti usein puheenvuoronsa sanoilla “Pojat Suomalaisella KIubilla…”

Klubilehden päätoimittaja jättää tehtävänsä

Leif Eklöf jättää Klubilehden päätoimittajan tehtävän palveltuaan täydet kuusi vuotta. Vuoden 2013 viimeisessä Klubilehdessä julkaistaan ilmoitus, jossa etsitään lehdelle uutta päätoimittajaa:

Päätoimittajalta odotetaan kokemusta ja näkemystä lehden teosta sekä tietojenkäsittelyn taitoja.

2014

Kunniajäseneksi kutsutaan Leif Eklöf. Eklöf oli johtokunnan jäsen vuosina 2003-2008. Klubilehden päätoimittajana hän toimi vuosina 2007-2014.

Klubilehden vuoden 2014 ensimmäisessä numerossa esittäytyy Klubilehden uusi päätoimittaja, eversti Pertti Hyvärinen:

Olen puolustusvoimissa pääosan työurastani palvellut upseeri. Siirryin reserviin Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajan tehtävästä vuoden 2012 alussa. Tämän jälkeen työskentelin syksyyn 2013 saakka kansainvälisessä teleyrityksessä. Helsingin Suomalaisen Klubin jäseneksi minut hyväksyttiin noin kaksi vuotta sitten.

Venäjän joukot valtaavat Krimin talvella.

Ensimmäinen ruokakulttuurirahaston palkinto

Suomalaisen Ruokakulttuurirahaston palkinto jaetaan ensimmäisen kerran. Palkinnon saa kotitalousopettaja Anna-Maija Tanttu.

Klubin verkkosivuilla rahastosta kerrotaan:

Helsingin Suomalaisen Klubin Säätiö jakaa Ruokakulttuurirahastostaan tunnustuksia ruokakulttuurimme edistämiseen vaikuttaville henkilöille ja tahoille. Rahaston alkupääoman on lahjoittanut edesmennyt klubiveljemme, tunnettu gastronomi Heikki Tavela.

Alexander Stubb liittyy Klubiin

Pääministeri Alexander Stubb liittyy Klubiin 15.10.2014. Hän eroaa Klubista 14.12.2017 siirryttyään Euroopan Investointipankin johtajistoon. Stubbista tulee vuonna 2024 Suomen Tasavallan presidentti.

2015

Kunniajäseneksi kutsutaan pääkonsuli Johannes Koroma. Koroma toimi Klubin puheenjohtajana vuosina 2009-2014.

Matti Viljanen aloittaa puheenjohtajana

Klubin puheenjohtajana aloittaa Matti Viljanen. Ennen puheenjohtajuuttaan Viljanen toimi Klubin johtokunnassa vuosina 2001-2006. Vuoden 2014 viimeisessä Klubilehdessä Viljanen kertoo ajatuksiaan tulevasta puheenjohtajakaudestaan:

Nyt tultuani valituksi puheenjohtajaksi mielenkiintoni päällimmäisenä kohteena on klubiveljien viihtyvyys ja heidän osallistumisaktiivisuutensa tukeminen. Meidän tulee tarjota sellaista ohjelmaa, että jäsenet viihtyvät klubissamme mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Se on olemassaolomme tärkein asia. Vapaaehtoisvoimin rakennettu ohjelmatarjonta on siinä merkittävässä roolissa. Haluankin kiittää kaikkia teitä, jotka rakennatte monipuolista ohjelmaa yhteiseksi hyödyksi ja iloksi.

Klubin tuottama Suomen 100-vuotissivusto

Klubi julkaisee 100-vuotissivuston ensimmäisen osan, joka liittyy tuleviin Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksiin. Sivuston sisällöstä vastaavat professori Martti Häikiö ja filosofian tohtori Jouko Kokkonen. Vuoden 2015 kolmannessa Klubilehdessä kirjoitetaan:

Mitä jokaisen klubilaisen ja suomalaisen tulisi tietää Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä? Tähän yksinkertaiseen kysymykseen vastataan yleistajuisesti ja luotettavasti Klubin tuottamalla nettisivustolla Svinhufvud ja Suomen itsenäistymisen tekijät ja vaiheet. Sivusto julkaistaan 8. lokakuuta. Sitä kehitetään ja täydennetään kuukausittain. Seuraava suuri täydennys tapahtuu huhtikuussa 2016 Klubin 140-vuotispäivän yhteydessä.

2016

Neljä uutta kunniajäsentä

Vuonna 2016 Klubi saa neljä uutta kunniajäsentä, jotka ovat professori ja filosofian tohtori Olli Alho, diplomi-insinööri ja kiinteistöneuvos Erkki Anttila, hovioikeudenlaamanni Elias Iirola ja laulutaiteen lehtori Henrik Lamberg.

Klubilehden päätoimittaja vaihtuu

Klubilehden päätoimittajana aloittaa Timo Martikainen. Vuoden 2015 viimeisessä Klubilehdessä Martikaisesta kerrotaan seuraavaa:

Lehden uusi päätoimittaja on työskennellyt median ja viestinnän kentässä yli 40 vuotta, mm Kauppalehdessä, omassa viestintätoimistossaan sekä kansanvälisessä talous- ja vaikuttamisviestintään keskittyvässä Kreab Oy:ssä, 12 vuotta kussakin. Klubin aktiivijäsen hän on ollut vuodesta 1990.

Klubi täyttää 140 vuotta

Huhtikuussa 2016 Klubi täyttää 140 vuotta. Pääjuhlaa vietetään Helsingin yliopiston juhlasalissa, iltajuhlaa Kalastajatorpalla. Juhlaan osallistuu satoja jäseniä puolisoineen. Helsingin yliopistolla juhlapuhujana on ministeri ja Klubin jäsen Jaakko Iloniemi. Klubilehti 2b/2016:

Klubiveli Jaakko Iloniemen juhlapuhe alkoi muistutuksella siitä, mitä maailmassa tapahtui 140 vuotta sitten eli millaiseen maailmaan Helsingin suomalaisen klubin perustajat valmistautuivat vaikuttamaan – siinähän oli jotain tuttua, mutta myös paljon jo kauaksi jäänyttä:

”Suomi kävi lävitse kaksi suurta murrosta klubimme perustamista edeltävällä vuosikymmenellä. Pitkä valtiolliseksi yöksi kutsuttu kausi eli säätyvaltiopäivien kokoontumisessa vallinnut tauko aina vuodesta 1809 saakka päättyi vuonna 1863. Se merkitsi mahdollisuutta aidolle poliittiselle kehitykselle, tosin säätylaitoksen puitteissa, mutta se oli kuitenkin tärkeä edistysaskel.”

Vuoden 2016 toisessa Klubilehdessä on tasavallan presidentin ja pitkäaikaisen klubiveljen, Sauli Niinistön tervehdys:

Arvoisat Helsingin Suomalaisen Klubin jäsenet ja ystävät,

Suomalaisen Klubin säännöissä jo määritellään, että Klubin tarkoituksena on vaalia suomalaista kulttuuria ja suomalaiskansallisia perinteitä. Viime vuonna saimme jo esimakua suomalaisen kulttuurin arvostuksesta, kun useilla merkittävimmillä taiteilijoillamme oli juhlavuosi. Itsenäisyytemme satavuotisjuhlien lähestyessä on hyvä säilyttää ajatus ja kunnioitus kaikesta arvokkaasta kulttuuriperimästämme. Henkisen perintömme kunnioittaminen ja ymmärtäminen sekä sen yhdistäminen niihin uudistustarpeisiin, mitä Suomessa tarvitaan, antaa hyvän pohjan isänmaamme kehittämiselle myös vastaisuudessa.

Toinen merkittävä piirre Helsingin Suomalaisen Klubin historiassa on ollut kokoontuminen keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Tästä todisteena jo 1880-luvun lopulla käytössä ollut pitkä pöytä, jossa eväiden tai ravintolaruoan yhteydessä oli mahdollista vaihtaa ajatuksia. Vaikka aikaa on kulunut huomattavasti noista pitkän pöydän alkuajoista, niin tarve vapaamuotoiselle ajatustenvaihdolle ei ole kadonnut minnekään. Vauhdikkaasti muuttuvassa maailmassa keskustelun arvoa ei voi väheksyä. Usein ihan epämuodollinenkin pohdiskelu kantaa hyviin ratkaisuihin. Toivon, että tälle piirteelle annamme aikaa myös tulevaisuudessa.

Näillä sanoilla haluan onnitella Helsingin Suomalaista Klubia 140 vuoden taipaleesta ja toivottaa menestyksekkäitä tulevia vuosikymmeniä.

Sauli Niinistö

Tasavallan presidentti

Klubi aloittaa oman julkaisusarjan

Vuoden 2016 kolmas Klubilehti kertoo julkaisusarjasta:

Kansallisten merkkivuosien hyvä tapa on pyyhkiä pölyjä patsaiden päältä ja arvostaa suurmiesten mainetekoja. Hallitus perusti Klubin 140-vuosipäivän kunniaksi kulttuuritoimikunnan aloitteesta Helsingin Suomalaisen Klubin julkaisusarjan, jossa julkaistaan Klubin omia ja sen jäsenten kirjoittamia teoksia. Tarkoitus on aktivoida klubilaisten kirjaharrastusta ja nostaa esiin Klubimme arvomaailmaa tukevia kirjahankkeita…

…Julkaisusarjan teos n:o 1 on itseoikeutetusti Pojat Suomalaisella Klubilla, Helsingin Suomalaisen Klubin historia, jonka Jarmo Virmavirta päivitti 140-vuotisjuhlien kunniaksi. Kertomuksia Helsingin Suomalaisesta Klubista ja klubilaisista sisältänyt alkuperäisteos ilmestyi samannimisenä vuonna 2001. Pikalukuun ja tiivistelmiin mieltyneille lukijoille tarjottiin

maukkaat alkupalat juhlakirjasta jo Klubin 140-vuotisjuhlalehdessä (2/2016)

Vuonna 2016 julkaisusarjaan julkaistaan myös Keijo K. Kulhan Marski ja hänen varjonsa –kahden miehen kolme sotaa ja rauhaa, Martti Ahtisaaren, Jaakko Iloniemen ja Tapani Ruokasen Miten tästä eteenpäin ja Lasse Lehtisen Tanner -Itsenäisen Suomen mies.

Alunperin vuonna 2014 julkaistu Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -sivusto liitetään Suomen Kansan Sähköinen Muisti -portaaliin kesällä 2016.

2017

Suomi 100 vuotta

Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlavuosi näkyy ja kuuluu vahvasti Klubin toiminnassa.

Klubilehti aloittaa Suomi Sata -juttusarjan, jossa pureudutaan satavuotiaan Suomen kohtaloihin klubilaisesta näkökulmasta.

Klubi julkaisee teoksen Omalla pohjalla - ajankuvia ja dokumentteja itsenäisyyden ajalta, jonka päätoimittaja on Olli Alho ja toimittajat Aarno Kaila ja Weijo Pitkänen.

Klubi julkaisee WWW.ITSENÄISYYS100. FI –sivuston, joka on Klubilehden mukaan avara ja laadukas ikkuna Suomen itsenäistymisen vaiheisiin, maamme kasvuun ja kehitykseen sekä kansalaisten arkeen aina 1860-luvulta asti.

Klubin kuoro pitää Suomi 100 vuotta -teemaisen konsertin toukokuussa.

Vuoden neljännessä Klubilehdessä puheenjohtaja Matti Viljanen kirjoittaa:

Zacharias Topeliuksen kuvaus Suomen kansasta Maammekirjassa vuonna 1875 on todella oivallinen näkemys kansamme luonteenpiirteistä. Esimerkkeinä Topeliuksen luonnekuvauksista ovat uuttera ja kestävä, sitkeä ja itsepintainen, vapautta rakastava sekä tiedonhaluinen ja oppia rakastava. Tuollaisia me taidamme olla. Näillä eväillä on maatamme rakennettu jo 100 vuotta. Onnistumistamme kuvaa todella hyvin monet kansainväliset maavertailut, joissa Suomi on usein ykkössijalla tai vähintään top 10- ryhmässä. Tästä on hyvä jatkaa. Se on jokaisesta meistä itsestämme kiinni, millaisella arvopohjalla haluamme tulevaisuutemme jatkuvan. Rakentakaamme isänmaatamme sovussa ja yhteisymmärryksessä.

Presidentti Koivisto kuolee

Perjantaina 12. toukokuuta presidentti Mauno Koivisto kuolee 93-vuotiaana. Koivisto vieraili Klubilla tuoreena virkaatekevänä presidenttinä 29.10.1981 ja tämän jälkeenkin useita kertoja. Presidentti Koivisto siunataan ja haudataan valtiollisin hautajaismenoin 25. toukokuuta. Arkunkantajina Hietaniemen hautausmaalla toimivat entiset adjutantit. Mukana kantajissa on Helsingin Suomalaisen Klubin jäseniä.

2018

Uusi toiminnanjohtaja

Klubin uutena toiminnanjohtajana aloittaa Kari Storckovius. Edellinen toiminnanjohtaja Raimo Ilveskero eläköityy. Vuoden 2018 ensimmäisessä Klubilehdessä Storckovius hahmottelee Klubin lähitulevaisuuden näkymiä:

2025 Klubin keski-ikä on alempi. Se on edelleen vahvasti ajassa ja käsittelee rohkeasti aiheita, jotka ovat voimakkaasti kiinni ajassa. Valitettavasti nyt katsotaan turhan paljon peruutuspeiliin.

Uusi klubimestari

Klubimestari Markus Vornila aloittaa tehtävässä 15.9. Vornila toimii edelleen klubimestarina tätä kirjoitettaessa (syksy 2025).

Klubin julkaisusarjaan uusia teoksia

Vuoden 2018 aikana Klubin julkaisusarjaan julkaistaan Tapani Ruokasen Kun huumeet tulivat Helsinkiin ja Eero Huovisen Isä meidän.

Klubiravintolalle Rôtisseurs-kilpi

Klubin ravintola saa helmikuun alussa merkittävän tunnustuksen, kun Paistinkääntäjien veljeskunta myöntää sille Maitre-käädyt.

Vuoden 2018 ensimmäisessä Klubilehdessä kerrotaan:

Kilven saannin ehtona on, että ravintolan keittiössä työskentelee Maitre Rotisseur ja salin korkein ammattilainen on Maitre restaurateur. Aiemminkin klubiravintolan vetäjillä on ollut

Paistinkääntäjien ammattijäsenten korkeimmat Maitre-käädyt, mutta kilven lunastaminen on jäänyt. Tarvittavat käädyt myönnettiin Miia Makkoselle ja Petri Karhulle viime vuoden maaliskuussa. Tämän jälkeen Paistinkääntäjät kävivät ”pidemmän aikaa” syömässä ja arvioimassa tuntemattomina Klubin ravintolan antimia. Järjestön mielestä ruoka on riittävän tasokasta kilven anomiselle. Klubin hakemuksesta kilpi myönnettiin ravintoloitsijoille Miia Makkoselle ja Petri Karhulle helmikuussa. He ovat hoitaneet Klubin ravintolaa vuodesta 2009. Aiemmin käädyissä ovat toimineet klubiravintolassa Riitta Malmberg ja Juha Vepsä.

Klubilla kuohuu - Naisjäsenyyskeskustelu ja Kokoomuksen ultimatum

Syksyllä 2018 Klubi nousee otsikoihin naisjäsenyyskysymyksen myötä. Yhtenä syynä aiheesta kiinnostumiseen on oletettavasti Pörssiklubin päätös kutsua naisia jäseniksi sekä tunnettujen kokoomusvaikuttajien eroaminen Klubista, omien sanojensa mukaan siksi, että naisia ei toistaiseksi olla hyväksymässä jäseniksi. Keskustelua aiheesta, puolesta ja vastaan on toki käyty Klubilla jo pitkään. Syksyllä 2018 järjestetään keskustelutilaisuus, jossa näkemyksiään jakavat naisjäsenyyden puoltajat ja vastustajat. Puoltajien puolella pöydässä istuvat Janne Jutila ja Antti Virkkunen, vastapuolella Martti Varjonen ja Yrjö Larmola, joilta kaikilta on pyydetty valmisteltu puheenvuoro. Klubilehti 4/2018 kertoo, että tilaisuudessa on paikalla 150 jäsentä ja yhteensä aiheesta pidetään noin 20 puheenvuoroa.

Antti Virkkunen:

– Emme voi sivuuttaa tasa-arvoa, jota tärkeämpää on nähdä Klubin hyöty, sitä mikä meille on hyväksi.

– Suurin ongelmamme ja haasteemme on, ettei jäsenyys enää kiinnosta 30-50 vuotiaita työelämässä mukana olevia miehiä, jotka haluaisimme jäseneksi. He ja moni vanhempikin eivät koe oikeaksi liittyä yhdistykseen, joka ei hyväksy naisia jäseniksi.

Yrjö Larmola:

– Miesten yhteisökulttuuri ja naisten yhteisökulttuuri ovat erilaisia. Olen ollut työelämässä neljäkymmentä vuotta esimiestehtävissä naisenemmistöisissä yhteisöissä – siis naisenemmistöisissä, ei naisvaltaisissa – ja tiedän mistä puhun.

– Naisten logiikka on erilainen kuin miesten. Tämä ei ole arvoarvostelma: sanon: erilainen.

Larmolan mielestä jäsenyyden avaaminen naisille muuttaisi klubin kulttuuria olennaisesti. Hänen mukaansa rotarien avattua ovensa naisille, he ensimmäiseksi vaihtoivat lounaan alkukeiton raakasalaatiksi. (Klubilehti 4/2018)

Keskustelu leviää laajemmin Klubin ulkopuolelle ja julkisuuteen. Tunnetut jäsenet Kai Mykkänen, Petteri Orpo ja Janne Pesonen eroavat Klubista. Iltalehti tarttuu aiheeseen jo aiemmin, 24.9. kun kokoomusvaikuttajat ilmoittavat eroavansa, jos naisia ei oteta jäseniksi. Lehtijutussa Klubin tuolloinen puheenjohtaja Matti Viljanen lausuu: "Se on sillä tavalla vähän vaikea kysymys, koska yhdistys on rakentunut 140 vuotta miesten klubiksi, meillä on tehty monta ratkaisua miehille. Jos tulee naisjäseniä, se on kulttuurin muutos, eikä se tapahdu hetkessä tietenkään. Se vaatii aikansa, että siihen kypsytään tai sellainen on mahdollista."

Puheenjohtaja Viljanen kertoo Lännen Mediassa, Ida Roivaisen jutussa 14.11.2018 hetki sitten päättyneen vuosikokouksen antia asian suhteen:

Sääntömuutosasia ei ollut tänään esillä. Eikä sitä tiedä, koska aika kypsyy sellaiseksi, että siitä edes kannattaa puhua. Ei ainakaan tällä hetkellä.

Maaliskuussa 2020 Klubi järjestää laajan jäsenkyselyn, johon vastaa 1056 jäsentä ja jossa kysytään myös naisjäsenyydestä.

Klubilehti 2/2020:

Jäsentutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa vastaajien halua muuttaa Klubin sääntöjä niin, että myös naiset voitaisiin ottaa Klubin jäseniksi. Sääntömuutos vaatii 2/3 enemmistöä Klubin kokouksessa. Vastaajista 29 % halusi sääntöjä muutettavaksi niin, että naisetkin voidaan hyväksyä jäseniksi. Eniten naisjäsenyyttä kannattivat kriittisesti uusia jäseniä suosittavat sekä Klubilla tai Klubin ravintolassa vain satunnaisesti käyvät jäsenet. Jäsenen ikä ei ollut merkittävä taustamuuttuja. Kyselyn vastausten jakauma oli niin selkeä, että lähivuosina Klubin toimintoja ja tiloja voidaan kehittää niin, että naiset ovat tärkeä osallistujaryhmä Klubin tilaisuuksissa, mutta he eivät ole Klubin varsinaisia jäseniä.

Tommi Parkkosen tekemässä Iltalehden jutussa (18.9.2018) kerrotaan pitkäaikaisen vuokralaisen, kokoomuksen ajatuksista vuokrasopimuksen jatkosta. Puolueen tuolloinen hallintopäällikkö TImo Elo kommentoi asiaa seuraavasti:

Kokoomuksen ja klubin välinen määräaikainen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2021 saakka, joten kokoomusjohdon tasa-arvovaatimukset eivät pääse ainakaan vähään aikaan vaikuttamaan kokoomuksen ja klubin väliseen rahavirtaan.

– Sitä ennen emme voi tiloista lähteä. Mutta varmaan sitten tästä (keskustelusta) ja muistakin syistä mietimme mitä teemme jatkossa, Elo toteaa.

– Tosin voi olla, että siihen mennessä klubikin on muuttanut toimintatapojaan.

2019

Vuonna 2019 Klubi saa kaksi uutta kunniajäsentä. Kunniajäsenet ovat yleisesikuntaeversti evp. Pekka Rapila ja lehdistöneuvos ja filosofian lisensiaatti Jyrki Vesikansa. Merkittävän sotilasuran tehnyt Rapila oli johtokunnan jäsen vuosina 2007-2012. Merkittävän uran eri viestinnän tehtävissä tehnyt Vesikansa toimi Klubin johtokunnassa vuosina 2000-2001.

Klubin julkaisusarjaan julkaistaan Seppo Kimasen teos Kamarimusiikin kauneus.

Päätoimittajan potkut

Vuoden 2018 joulukuussa johtokunnan kokouksessa puheenjohtaja Matti Viljanen esittää asialistan ulkopuolelta Klubilehden päätoimittajan Timo Martikaisen erottamista. Martikainen erotetaan ja hän avautuu lyhyesti potkuistaan seuraavan Klubilehden (1/2019) pääkirjoituksessa:

Varapuheenjohtaja kannatti, eikä asiasta ehditty keskustella johtokunnassa ennen nuijan kopautusta.

Päätoimittajan erottamisen myötä koko lehden toimituskunta eroaa seuraavana päivänä. Klubin pitkäaikainen jäsen Lasse Lehtinen siteeraa toimituksen johtokunnalle toimittamaa kirjettä Iltasanomien kolumnissaan 8.4.2019:

Emme voi jatkaa yhteistyötä Klubin johdon kanssa, jonka näkemys Klubilehden linjasta ja roolista poikkeaa täysin toimituksen näkemyksestä.

Toimituksesta katoaa vuosikymmenien kokemus ja osaaminen, sillä toimitukseen kuului useita nimekkäitä viestinnän ammattilaisia, mm. Suomen suurimpien medioiden entisiä päätoimittajia.

Lehtinen kuvailee päätoimittajan erottamiseen johtaneita syitä seuraavasti samaisessa kolumnissa:

KLUBIN lehti julkaisi viime vuoden lopulla laajan selostuksen naisten jäsenyydestä käydystä keskustelusta. Tilaisuus päätyi kannattamaan jäsenkyselyä, joka avaisi klubilaisten mietteitä asiasta laajemmin. Tämä ajatusten vaihto samoin kuin lehden aiheelle antama huomio ei kuitenkaan miellyttänyt nykyistä puheenjohtajaa.

Klubilehden virkaatekevänä päätoimittajana toimii kolmen numeron ajan Klubin johtokunnan jäsen ja viestintätoimikunnan puheenjohtaja Olli Meretoja. Klubilehden 2/2019 pääkirjoituksessa Meretoja kirjoittaa:

Klubillamme on suunnaton henkinen pääoma ja 143 vuoden perinteet. Klubin johtokunta koettaa aktiivisesti kehittää sekä sisäistä että ulkoista viestintää, jotta klubiveljet saisivat oikeaa ja ajantasaista tietoa Klubin monitahoisista toiminnoista ja asioiden käsittelyistä. Tätä varten on aloitettu mm. Johtokunta tiedottaa -viestien lähetys jokaisen johtokunnan kokouksen jälkeen. Myös Klubilehdessä tulee olemaan aiempaa enemmän Klubilla tapahtuvien ja Klubia koskettavien asioiden käsittelyä.

Uusi ravintoloitsija

Klubiravintolan uutena ravintoloitsijana aloittaa Kanresta Oy. Vuoden 2019 kolmannessa Klubilehdessä Kanrestan Petri Väänänen visioi seuraavasti:

Tarkoitus on olla Helsingin laadukkain Klubi. Samalla tarkoitus on ilmentää tarkalleen sitä, mitä Suomalainen Klubi identiteetiltään on. Vain aivan parhaaseen pyrkimällä pystymme olemaan laatujohtaja. Tavoittelemalla päivittäin huippulaatua pystymme varmistamaan

Kanrestan omistajille lupaamamme osingot suomalaisten terveyden ja onnellisuuden hyväksi.

Tasavallan presidentti vierailee Klubilla

Klubin kevätkauden huipputapahtuma on tasavallan presidentin vierailu Klubilla 25.4. Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä on saapunut kuulemaan runsas joukko. Niinistö on ollut Klubin jäsen vuodesta 1994. Vuoden 2019 toinen Klubilehti kertoo Niinistön vierailusta:

Hyväntuulinen tasavallan presidentti tervehti ulkopolitiikan iltaan kokoontuneita klubiveljiään valtiopäivien avajaispäivänä 25. 4. Juhlasali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä – tulijoita olisi ollut kaksin verroin – kun Sauli Niinistö astui sisään illan isännän, suurlähettiläs Pertti Torstilan saattamana – kuten neljä vuotta aikaisemmin. Maaliskuussa 2015 Venäjä oli vallannut Krimin ja kansainvälisen politiikan taivaalle oli alkanut nousta tummia pilviä. Epätietoisuus ja yllätyksellisyys leimaavat kansainvälisen yhteistyön tilaa tälläkin hetkellä.

Illan vieraan avauspuheenvuoron jälkeen keskustelu kävi vilkkaana. Kysymykset kulkivat suurpolitiikan ”mannerlaatoista”, Kiinasta, USA:sta ja Venäjästä Ukrainaan, Brexitiin, arktiseen yhteistyöhön, turvallisuuspolitiikkamme pilareihin, Saharan metsitykseen ja ilmastonmuutokseen. Erityisen huomion sai Suomen heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuus ja unionin sisäinen tilanne. Presidentti Niinistö painotti sitä, kuinka tärkeää on kansallisten etuvaatimusten keskellä miettiä, mitä kaikkea hyvää EU on Euroopan maille tuonut. Unionia hajoittaa kansallinen itsekkyys ja jäsenvaltioiden oman edun lyhytnäköinen tavoittelu. Voimapolitiikan maailmassa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tarve on suuri. Tällä olisi merkitystä myös globaaleilla foorumeilla. Euroopalle kuuluu paikka isoissa neuvottelupöydissä, mutta ilman sisäistä yhtenäisyyttä niihin ei päästä.

Klubilehden uusi päätoimittaja

Klubilehden vuoden 2019 neljännessä numerossa esittäytyy lehden uusi päätoimittaja, pitkän linjan sanomalehtimies ja useiden merkittävien lehtien päätoimittajana toiminut Heikki Hakala:

Minun on nyt opittava tuntemaan Suomalainen Klubi sisältä päin. Se tuntuu kiehtovalta. Klubin toiminta on monipuolista, sen eri harrastuspiirit ulottuvat kaikille elämänalueille, Klubi-illoissa vierailee kiinnostavia ihmisiä, keskustelut avaavat uusia näköaloja. Klubilla kohtaa miehiä, jotka ovat etäisesti tuttuja, ja myös niitä, joiden kanssa eri elämänvaiheissa on tullut tavattua. Tarvitsen apuanne. Lehtiä osaan suunnitella ja tehdä, juttujen kirjoittaminen on minulle paitsi ammatti, myös ilo kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeenkin. Tarvitsen opastajia, jotka perehdyttävät minut Klubin monipuoliseen tekemisen kirjoon. Tarvitsen opastusta niihin syvävirtoihin, joista Klubi ammentaa ilmapiirinsä ja henkensä.Täytin tänä vuonna 60 vuotta. Iloitsen siitä, että yksi uusi maailma avautuu eteeni.