2000-luku

2000

Klubin kuoro perustetaan

Klubin Kuoro perustetaan lokakuussa 2000. Sen taiteellisena johtajana aloittaa kanttori, laulutaiteen lehtori, oopperalaulaja Henrik Lamberg ja puheenjohtajan tehtävät ottaa kuoron syntysanat lausunut Klubin toiminnanjohtaja, eversti evp. Jouko Liusvaara. Tarkoituksena on saada seuraavan vuoden Klubin 125-vuotisjuhlaan oman kuoron esityksiä. Kuoro esiintyy 25.4.2001 125-vuotisjuhlassa Helsingin Yliopiston juhlasalissa sekä saman päivän iltajuhlassa.

Suomen kansan sähköinen muisti

Klubi rekisteröi sähköisen julkaisutoiminnan tavaramerkiksi ilmaisun “Suomen kansan sähköinen muisti”. Ajatuksen isinä toimivat Matti Packalén ja Leif Eklöf. Suomen kansan sähköinen muisti on pohja sähköisen sisällön tuottamiseksi Internetiin kaikille suomalaisille ja maailmanlaajuisesti. Sisältö on pääosin monikielinen. Muistiin tallennetaan suomalaisen kulttuurin ja elämänmuodon perusasioita. Julkaisukokonaisuus sisältää tällä hetkellä mm. laajat Mannerheim- ja Sibelius-sivustot.

Ensimmäisenä hankkeena toteutetaan sukututkijoita ja sukujuuriltaan karjalaisia palveleva tietokanta, jossa on karjalaisten sodissa kaatuneiden yhteensä noin 12.500 henkilön nimet ja tiedot.

2001

Kunniajäseniksi kutsutaan järjestöneuvos ja oikeustieteen kandidaatti Matti Höysti ja VTT Pertti Kolve. Höysti oli johtokunnan jäsen vuosina 1980-1990 ja varapuheenjohtajana 1989-1990. Kolve oli johtokunnan jäsen vuosina 1985-1990 ja sihteeri vuosina 1971-1984.

Kunniapuheenjohtajana aloittaa Mikko Pohtola.

Klubi täyttää 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Klubiin kutsutaan ensimmäiset tiedemies- ja ulkojäsenet.

Vuonna 1999 johtokunta päättää esittää yhdistyksen kokoukselle tiedemies- ja ulkojäsenten valintaa. Tällä halutaan painottaa Klubin asemaa kulttuuriklubina. Klubin 125-vuotisjuhlat olivat tuolloin valmisteilla. Nähtiin, että tällainen ratkaisu sopisi hyvin toteutettavaksi juuri juhlavuonna.

Tarkan harkinnan jälkeen Klubille valitaankin viisi tiedemiesjäsentä. He ovat Helsingin yliopiston kansleri Risto Ihamuotila, arkkiatri Risto Pelkonen, akatemiaprofessori Tuomo Polvinen, Helsingin Teknillisen korkeakoulun rehtori Paavo Uronen ja professori emeritus Simo Zitting.

Samassa yhteydessä päätettiin kutsua ulkojäseniksi kaksi Suomen ystävää Virosta. He ovat kapellimestari Eri Klas ja pääjohtaja Matti Päts.

Ulkojäsenillä on kaikki tavanomaiset jäsenen oikeudet lukuun ottamatta äänioikeutta Klubin kokouksissa.

Klubin kuoron ensimmäinen kevätkonsertti pidetään keväällä 2001 Valkoisessa salissa Helsingissä. Perinteisiksi ovat siitä lähtien tulleet vuosittaiset kevätkonsertit Ritarihuoneella Helsingissä ja joulukonsertit Klubin kotikirkossa, Helsingin vanhassa kirkossa.

Vuoden 2001 syksyllä perustetaan Klubin puhallinorkesteri puheenjohtajanaan Timo Kivi-Koskinen. Varsinainen toiminta alkaa seuraavan vuoden alusta noin viidentoista miehen voimalla. Kapellimestariksi valitaan myöhemmin Paul Jaavamo. Jaavamon menehdyttyä keväällä 2021 tahtipuikkoon tarttuu Kari Vatanen.

2002

Kunniajäseniksi kutsutaan pääjohtaja Martti Enäjärvi ja osastopäällikkö Karl-Heinz Henn. Enäjärvi toimi Klubin puheenjohtajana vuosina 1996-2001 ja on toiminut kunniapuheenjohtajana vuodesta 2007. Henn oli johtokunnan jäsen vuosina 1980-1985.

Puheenjohtajana aloittaa päätoimittaja Pekka Ritvos.

Lounasvieras-tilaisuudet tulevat osaksi Klubin ohjelmistoa. Vuodesta 2009 alkaen tilaisuuksia kutsutaan ministerilounaiksi.

12.3. Klubin ilmailukerho kokoontuu ensimmäisen kerran Vähäkallio-kabinetissa. Paikalla on 26 innokasta jäsentä. Kokouksessa valitaan työryhmä suunnittelemaan kerhon ohjelmaa. Puheenjohtajaksi valitaan Jussi Aspiala.

2003

Sibelius-sivusto avataan

Suomen kansan sähköinen muisti -projektiin liitettävä Sibelius-sivusto avataan. Säveltäjämestari Jean Sibeliusta käsittelevä sivusto on laajin yksittäisestä säveltäjästä tehty internet-esitys maailmassa.

Vuoden 2015 neljäs Klubilehti kertoo Sibeliuksen juhlavuonna sivustosta seuraavaa:

Jean Sibelius verkkosivuston käsikirjoitusryhmän johtajana toimi tunnettu musiikkitoimittaja Vesa Siren ja mukana oli myös muuan muassa Sibelius-tutkija Markku Hartikainen. Sibelius-projektin neuvottelukuntaan kuului puheenjohtajana Pekka Ritvos, tuolloinen Klubin puheenjohtaja sekä arvostettava joukko kulttuurielämän vaikuttajia, joukossa useita Klubimme jäseniä. Merkittävä osuus oli Klubin tietopalvelutoimikunnalla, myöhemmältä nimeltään viestintätoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi Leif Nordin ja tuottajana Leif

Eklöf. Huomattava osa hankkeesta onkin tehty klubilaisten vapaaehtoistyönä. Työtä tukivat merkittävästi Jean ja Aino Sibeliuksen oikeudenomistajat ja Jean Sibeliuksen kustantajat, jotka luovuttivat tarkoitukseen alkuperäismateriaalia veloituksetta. Hanketta ovat tukeneet opetusministeriö, eräät yksityiset yhteisöt, suomalaista kulttuuria tukevat rahastot sekä monet yritykset. Sivusto on julkaistu vuonna 2003. Sillä oli vuonna 2014 käyntejä 166.000 ja 118.000 kävijää.

Sivusto on osa Suomen kansan sähköinen muisti -verkkokokonaisuutta.

Riitta Malmberg jatkaa ravintoloitsijana

Ennen kesäloman alkua uudistetaan ravintoloitsija Riitta Malmbergin kanssa sopimus ravintolatoiminnasta Klubin tiloissa. Yleisen hakuprosessin päätteeksi johtokunta päätyi yksimielisesti tekemään sopimuksen Malmbergin kanssa. Sopimus jatkuu kevätkauden 2006 loppuun.

2004

Kunniajäseneksi kutsutaan toimitusjohtaja ja rakennusmestari Eino Papinniemi. Papinniemi toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1991-1996.

Klubilehden päätoimittajana aloittaa Jarmo Virmavirta.

Klubin Happy Go Lucky -orkesteri perustetaan. Ohjelmisto koostuu perinteisistä swing- ja jazzstandardeista ja mukana on myös uudempaa kauniisti soivaa musiikkia.

Suomalaiset sotavankileirien saaristossa -sivusto avataan. Alunperin Ylen projektissa syntynyt materiaali kootaan ja julkaistaan osana Suomen kansan sähköistä muistia. Sivuilla on joukko dokumentteja aiheesta.

Kiroilukirstu euroaikaan

Klubin “kiroilukirstu” päivitetään euroaikaan. Kirstun lahjoittaja on tuolloin Klubin tuorein kunniajäsen Eino “Eikka” Papinniemi. Vuoden 2004 neljäs klubilehti kertoo:

Biljardisalin seinälle kiinnitetty Kiroilukirstu on vihdoinkin saatettu euroaikaan. Samalla on tarkistettu kiroiluhintoja marikkinahenkisesti ylöspäin. Tämän lehden ilmestymispäivästä lukien biljardisalissa ja sen seurustelutilassa käytetyistä kirosanoista peritään maksu seuraavan taksan mukaan: V:llä alkavasta sanasta, joka ei ole Villahattu, maksu on 10 euroa. Myös selvästi tunnistettavista synonyymeistä peritään sama maksu. Tavanomaisista kirosanoista, joista ei tässä anneta esimerkkejä, peritään kaksi euroa/kpl.

2005

Kunniajäseneksi kutsutaan päätoimittaja ja valtiotieteen kandidaatti Pekka Ritvos. Ritvos toimi Klubin johtokunnan jäsenenä vuosina 1996-1998 ja puheenjohtajana vuosina 2002-2004.

Uusi puheenjohtaja

Puheenjohtajana aloittaa viestintäjohtaja Leo Lehdistö. Leo Lehdistö tervehtii jäsenistöä vuoden 2005 ensimmäisessä Klubilehden numerossa ja kertoo tuolloin jo hyväksytystä merkittävästä organisaatiouudistuksesta:

Helsingin Suomalaisen Klubin 128. toimintavuosi on käynnistynyt. Meillä on arvokas empiria

klubitoiminnasta, jota kaikin voimin vaalimme, mutta uusi vuosi tuo aina tullessaan myös muutoksia. Tämän vuoden ”uutuuksia” ovat mm. uusi puheenjohtaja ja uusi klubilehden päätoimittaja. Kolme vuotta ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana on opettanut paljon. Muun muassa sen, että vaikka klubin omistaman kiinteistön omaisuus on merkittävä, sen hallinnointi ja lisäksi muut taloudelliset asiat ovat vaikeita ja aikaa vieviä. Jäsenistön kannalta kuitenkin tärkeimpiä ovat klubilla tapahtuva toiminta, klubilehti ja oikea-aikainen viestintä. Johtokunta hyväksyi jo järjestäytymiskokouksessaan uuden toimintamallin, joka onnistuessaan vastaa juuri näihin asioihin. Johtokunta romutti vanhan ”toimikuntalaitokset” -mallin, jossa jokaisen toimikunnan puheenjohtaja oli johtokunnan jäsen ja jossa puheenjohtajat sitten yrittivät löytää toimikuntiinsa parhaat asiantuntijat jäsenkunnasta. Pääsääntöisesti tämäkin toimi hyvin, mutta kieltämättä se rajoitti laajemman jäsenkunnan osallistumista aktiiviseen toimintaan. Toimikunnat on nyt, paria poikkeusta lukuun ottamatta, korvattu jaostoilla, joita voidaan jatkossa perustaa erinomaisen helposti. Jaostoja voidaan perustaa laajaan asian tai hyvinkin yksinkertaisen asian ajajiksi, jatkuvasti toimiviksi tai kertakäyttöisiksi.

Klubilehden päätoimittajana aloittaa pitkän linjan lehtimies Pekka Kostamo.

Puheenjohtaja Leo Lehdistö kuolee

13.7. Klubin puheenjohtaja Leo Lehdistö kuolee äkilliseen sairauskohtaukseen ja Klubin virkaatekeväksi puheenjohtajaksi nousee varapuheenjohtaja Matti Viljanen. Vuoden 2005 kolmannessa Klubilehdessä on Martti Enäjärven kirjoitus otsikolla Leo Lehdistö on poissa:

Leo Lehdistö valittiin vuonna 2002 Helsingin Suomalaisen Klubin johtokuntaan, jossa hän toimi ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana. Hänen ammattitaitonsa avulla Klubin ohjelmatoimintaa kehitettiinkin noina vuosina voimakkaasti. Klubin vuoden 2004 syyskokouksessa Lehdistö valittiin yksimielisesti Klubin puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän aloitti kuluvan vuoden alussa. Lyhyeksi jääneen puheenjohtajakautensa aikana hän pani alulle organisaatiouudistuksen sekä ryhtyi omalta osaltaan kehittämään Klubin toimintaa. Hän toimi myös monien Klubin tilaisuuksien puheenjohtajana tai juontajana.

2006

Klubi täyttää 130 vuotta. Uusi puheenjohtaja sekä toiminnanjohtaja aloittavat tehtävissään.

Klubin puheenjohtajana aloittaa toimitusjohtaja Matti Packalén. Tuore puheenjohtaja kirjoittaa vuoden 2006 ensimmäisessä Klubilehdessä:

Sadan kolmenkymmenen vuoden ikä, viisi sukupolvea, on mille tahansa organisaatiolle selvä osoitus siitä, että jotain on tehty oikein. Sääntömme määrittävät Klubin tehtäviksi suomalaisen kulttuurin, perinteiden ja kielen vaalimisen sekä jäsenkunnan ”kehittävän keskinäisen kanssakäymisen ja isänmaallisten, sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten harrastuksen” edistämisen. Keskeistä on ollut analysoiva keskustelu. Sen piiriin ovat sopineet niin fennomaanien koko yhteiskuntaa koskevat konkreettiset poliittiset päämäärät kuin Klubin puolivuosisataisjuhlan puhujan esittämä motto ”itsenäiset isänmaat yhteistyön maailmassa”. Meidän aikanamme, jolloin viisimiljoonaisen kansan yhdessä sanomalehdessä julkaistu kuva saa aikaan maailmanlaajuisen mielenosoitusaallon, on oman ja kansan identiteetti, kulttuuri ja sen suhde ulkopuolisiin, aivan yhtä ajankohtainen aihe kuin sata kolmekymmentä vuotta sitten.

Uusi toiminnanjohtaja Jyrki Berner

Pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jouko Liusvaara eläköityy. 1.2. tehtävässä aloittaa Jyrki Berner.

Klubi täyttää 130 vuotta

Juhlavuoden kunniaksi Klubi lahjoittaa 100-vuotiaalle Suomen eduskunnalle demokratia.fi -verkkotunnuksen. Puheenjohtaja Matti Packalén luovuttaa pergamiinille tekstatun symbolisen domain-taulun puhemies Paavo Lipposelle.

Paavo Lipponen on yksi 130-vuotisjuhlallisuuksien päiväjuhlan puhujista. Muita päiväjuhlan puhujia ovat akateemikko Päiviö Tommila, EU-komission jäsen Olli Rehn ja Klubin puheenjohtaja Matti Packalén. Juhlien teemana on kansanvalta.

Juhlalehti kuvailee puheita seuraavasti:

Osallistujia oli yli 200, ja kommentit olivat kauttaaltaan myönteisiä. Jotkut, kuten Matti Höysti, pitivät Tommilan esitelmää ylivoimaisena. Rehnkin esitti hänen mielestään EU:n vaihtoehdot selkeästi. Petri Ojantakasen mielestä Lipponen oli ”propagandistisella tuulella” ja huumori oli pirteää, vaikka ”se katkaisikin punaisen langan puheen kuntademokratiaosassa”.

Iltajuhlassa tapahtumatalo Bankissa nähtiin mm. pienoisnäytelmä Klubin perustamisesta.

Juhlalehti kertoo:

Odotukset olivat juhlarahvaan keskuudessa kohdistuneet myös Olli Alhon, Ere Kokkosen ja Aarno Kailan aikaansaannoksiin. Oli luvassa ensiesityksenä pienoisnäytelmä ”Konversationi Klubbin” perustamisesta. Alho esiintyi tutkijan ominaisuudessa näytelmän esittelijänä ja esilukijana. Hän sanoi J. V. Snellmanin suomalaisuusaatteen levinneen 1870-luvulla ”kuohuvana koskena”. Siispä Kaarlo Bergbom ja kumppanit kokoontuivat eräässä helsinkiläisessä ravintolassa perustamaan ”Klubbia”.

Juttu jatkuu myöhemmin:

Bank-salin väki kuunteli hiirenhiljaa, kun Ere Kokkosen roolikvartetti perusti Klubbiaan. Tohtori Bergbomia esitti Tatu Siivonen, maisteri Antti Jalavaa Matti Ristinen, maisteri Taavi Hahlia Jussi Vatanen ja maisteri Jaakko Forsmania Turkka Mastomäki.

Muita iltajuhlan esiintyjiä olivat mm. Seppo Hovi, Heikki Virtanen, Ossi Runne ja Antti Sarpila.

Suuri remonttikesä

Kesällä 2006 Klubitalossa suoritetaan laajahko remontti. Vuoden 2006 kolmas klubilehti kertoo:

Olettekohan huomanneetkaan, että kesällä Klubilla on tapahtunut kummia: kirjasto on uudessa kuosissa, aulabaari on virtaviivaistunut, 5. kerroksen hissitasanteella on upea seinämaalaus, salien ikkunalaudat on uusittu, 7. kerroksessa on erityinen invavessa jne. Asialla eivät ole olleet mitkään tontut, vaan oikeat remonttireiskat Pertti ”Vekku” Virkkusen, Hannu Wartialan ja Lasse Manselan johdolla ja valvonnassa.

130-vuotijuhlien kunniaksi Klubin viidennen kerroksen seinälle saadaan uusi taideteos. Väinämöinen tietokoneen näppäimistöineen tervehtii edelleen Klubille saapuvia hissiaulassa. Vuoden 2006 neljäs klubilehti kertoo teoksesta seuraavaa:

Maalauksen on suunnitellut ja toteuttanut 26-vuotias oululainen kuvataitelija Petri Naum. Se on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka idea syntyi yritysvalmennuskurssilla. Siellä oli luennoitsijana Kiinteistö Oy Kansakoulukuja 3:n toimitusjohtaja Erkki Kauvanto, joka kertoi, että klubillamme on jo hyvän aikaa mietitty aula- ja käytävätilojen ehostusta. Petri Naum tarttui ideaan ja luonnosteli sarjan kulttuurihistoriallisia kuvia, joista ”Tietäjä iänikuinen” oli tarkoitettu nimenomaan klubikerrokseen. Se kuvaa klubihistoriaa, kansallishengen ja kansallisen kulttuurin nivoutumista nykyaikaan ja tulevaisuuteen.

Viesti koodikirjoituksena

Suomalaisen järvimaiseman keskeltä Väinämöinen lähettää viestinsä koodikirjoituksena. Siinä tummat ruudut ovat nollia ja vaaleat ykkösiä. Kahdeksan ruutua peräkkäin muodostaa merkin, tässä tapauksessa kirjaimen. Jokainen vaakarivi on yksi kirjain. Petri Naumin signeeraus löytyy Väinämöisen näppäimistöstä. Teos syntyi heinä-elokuussa 2006, jolloin Klubi oli kesälomalla. Varsinainen maalaaminen kesti neljä viikkoa, mutta sitä edelsi seinän huolellinen pohjustaminen. Sen teki Helkar Oy.

Vuoden 2006 aikana Klubille perustetaan valokuvaamiseen keskittyvä digikamerakerho.

2007

Jouko Liusvaarasta kunniajäsen

Kunniajäseneksi kutsutaan eversti ja toimitusjohtaja Jouko Liusvaara. Liusvaara toimi Klubin toiminnanjohtajana vuosina 1991-2006. Klubi.fi-verkkosivuston jäsensivuston matrikkelitiedoissa kerrotaan, että Liusvaaran kaudella Klubin toiminta monipuolistui merkittävästi. Kuoromiehenä hän pani alulle Klubin kuoron. Hän julkaisi vuonna 2006 Klubin historiikin 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa.

Klubin kunniapuheenjohtajana aloittaa pääjohtaja Martti Enäjärvi.

Helsingin Suomalaisen Klubin säätiö perustetaan

Vuoden 2007 ensimmäisessä Klubilehdessä Elias Iirola kirjoittaa seuraavasti:

Klubimme päätti syyskokouksessaan 23.11.2006 yksimielisesti perustaa Helsingin Suomalaisen Klubin säätiön.

Asiasta oli Klubilla jo pitemmän ajan kuluessa käyty keskusteluja. Kiinteämmän muodon valmistelu sai, kun perustettiin erityinen, Ari Ahosen johtama säätiötyöryhmä, joka perusteellisen valmistelun jälkeen sai työnsä päätökseen 23.3.2005. Sen jälkeen säätiöasiaa käsiteltiin useissa yhteyksissä vuoden 2005 aikana Klubin johtokunnassa. Klubin jäsenillä oli Klubin kevätkokouksessa 16.3.2006 tilaisuus osallistua keskusteluun johtokunnan esityksestä säätiön perustamiseksi. Patentti- ja rekisterihallituksen toimittaman ennakkotarkastuksen jälkeen johtokunta hyväksyi yksimielisesti säätiön säädekirjan ja säännöt 15.12.2006.

Klubilehdessä 1/2006 on jo sisältönsä puolesta pääkohdin esitelty johtokunnan päätöstä säätiön tarkoituksesta, sille suunniteltua hallintoa sekä säätiön ja Klubin suhdetta toisiinsa. Kun Klubin syyskokous hyväksyi säätiölle juuri ne säännöt, mitä johtokunta oli esittänytkin, tyydyn tässä pääasiassa vain viittaamaan tuohon kirjoitukseeni. Kuitenkin lienee tässäkin yhteydessä syytä todeta, että säätiön tarkoituksena tulee olemaan tukea suomalaista kulttuuria ja suomalaiskansallisia perinteitä ylläpitävää toimintaa sekä suomalaiskansallisessa hengessä isänmaallisten, sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten harrastusta koko maassa. Säätiötä tulee johtamaan hallitus, johon Klubin hallitus nimittää kolmeksi vuodeksi viidestä yhdeksään jäsentä, joista enemmistön tulee olla Klubin johtokunnan jäseniä. Tarkoitus on ollut, että säätiö aloittaisi toimintansa tämän vuoden 2007 aikana. Klubi on varannut säätiön perustamiseen säädekirjassa mainitut 25.000 euroa. Tätä kirjoitettaessa perustamistoimet ovat siinä vaiheessa, että jäljellä ovat hallituksen valinta ja perustamisluvan saaminen patentti- ja rekisterihallitukselta. Kun säätiö on valmis aloittamaan toimintansa, se tulee kartuttamaan omaisuuttaan muun muassa vastaanottamalla lahjoituksia ja testamentteja voidakseen mahdollisimman hyvin täyttää tehtävänsä sille suunnitellulla kulttuurin alueella

Klubilehden päätoimittajaksi Leif Eklöf

Klubilehden virkaatekevänä päätoimittajana aloittaa Leif Eklöf. Klubilehden vuoden 2007 ensimmäisessä kirjoituksessa haetaan uutta päätoimittajaa. Eklöf kirjoittaa:

Tässä lehdessä on myös päätoimittajan hakuilmoitus. Johtokunta pyrkii valitsemaan uuden päätoimittajan maaliskuun kokouksessaan Klubilehden tekemiseen osallistuu varsin pieni joukko kirjoittajia ja toimittajia. Tämä merkitsee tälle pienelle joukolle varsin suurta työtä neljä kertaa vuodessa. Vaikka et olisikaan päätoimittajuudesta kiinnostunut voisit ehkä ”kantaa kortesi kekoon” kirjoittamalla lehteen. Uusiutuminen myös kirjoittajien keskuudessa olisi tulevaisuuden kannalta hyvin toivottavaa. Allekirjoittanut antaa tästä mahdollisuudesta lisätietoa. Aikaisempaa päätoimittajaamme ja todellista journalismin ammattimiestä Pekka Kostamoa kiittäen.

Lopulta Eklöf jatkaa päätoimittajan tehtävässä kuusi vuotta ja luotsaa lehteä menestyksekkäästi vuoteen 2013.

Uusi tupakkalaki astuu voimaan

EU:n laajuinen uusi tupakkalaki astuu voimaan. Vuoden 2007 Klubilehdessä kirjoitetaan:

Tupakoinnille ja sikarinpoltolle loppu Klubilla?

Helsingin Suomalainen Klubi astuu syksyllä uuteen aikaan: tupakan- ja sikarisavu ovat poissa. Baarissa ei enää leijaile harmaa savuverho ja kabineteissa vieno-voimakas sikarin tuoksu. Uusi tupakkalaki on selkeä ja ehdoton: kaikki elintarvikehuoneistoissa ja anniskeluluvin toimivat ravintolat muuttuvat savuttomiksi. Laki astuu voimaan 1.6.2007.

Sikarinpoltto jatkuu tätä kirjoittaessa (kesä 2025) Klubin yläkellarissa sijaitsevassa sikarihuoneessa. Toiminta on täysin tupakkalain mukaista.

Kunniapuheenjohtaja Mikko Pohtola kuolee

16.9. Klubin kunniapuheenjohtaja Mikko Pohtola kuolee. Antti Henttonen muistelee ystävää ja aseveljeä Klubilehdessä 3/2007:

Klubiveljeksemme Mikko tuli 1974, ollen alusta asti Klubin aatemaailman kannattaja henkeen ja vereen. Johtokunnassa hän toimi vuosina 1977-1982 ja 1986-1987 ja puheenjohtajana vuosina 1988–1991. Puheenjohtajana hän jatkoi edeltäjänsä professori Erkki Salosen vaikeina poliittisina suomettumisen vuosina käynnistämää työtä Klubimme uudistamiseksi ja vahvistamiseksi kulttuuri- ja keskustelufoorumiksi. Mikon ansiosta Klubimme jäsenmäärä kääntyi voimakkaaseen nousuun ja talous tervehtyi. Tästä työstä Klubi voi nauttia tänäänkin. Kunniajäseneksi Mikko kutsuttiin vuonna 1992 ja kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2002. Tässä kunniatehtävässäkin hän antoi asiantuntemuksensa ja henkisen tukensa Klubimme kehittäjille. Klubin menestyksestä Mikko oli kiinnostunut vielä kuolinvuoteellakin.

Klubin gastronominen kerho perustetaan

30.10. klubin Pankki-kabinettiin kokoontuu kuusi klubilaista: Make Savojärvi, Jari Karpakka, Jouko Liusvaara, Harri Mannila, Petri Hämäläinen ja Jorma Hämäläinen. Kuusikko tekee yksimielisen päätöksen Klubin gastronomisen kerhon perustamisesta. Tavoitteeksi määritellään kerhon jäsenten henkilökohtaisten gastronomiaan liittyvien tietojen ja taitojen lisääminen sekä gastronomian edistäminen koko Klubin jäsenistön keskuudessa. Kerhon varsinainen toiminta käynnistyy kevätkaudella 2008.

2008

Kaksi uutta kunniajäsentä

Kunniajäseniksi kutsutaan insinöörineuvos Matti Viljanen ja valtiotieteen tohtori Weijo Pitkänen. Viljanen oli Klubin johtokunnan jäsen vuosina 2001-2006, varapuheenjohtajana vuosina 2003-2006, vt. puheenjohtajana vuonna 2005 ja puheenjohtajana vuosina 2015-2020. Pitkänen oli johtokunnan jäsen vuosina 2002-2007 ja toimi Klubin varapuheenjohtajana.

15.1.2008 Klubilla vietetään Klubin motoristi- ja moottorikerhon, epävirallisen ”MC KLUBI:n” perustava kokous. Kerhon puheenjohtajaksi valitaan Hannu Vaahtio.

Suomalainen kirjoituskilpailu perustetaan

12.8. Klubilla julkistetaan Suomalainen kirjoituskilpailu, josta on heti lanseerauksen yhteydessä tarkoitus tehdä vuotuinen perinne. Kilpailun projektiryhmään kuuluu klubilaisista projektin johtaja eversti evp Pekka Rapila, puheenjohtaja, DI, ekonomi Matti Packalen ja rehtori Ari Huovinen. Ensimmäisen kilpailun suojelijana toimii tuolloinen eduskunnan puhemies ja klubiveli Sauli Niinistö.

Vuoden 2008 kolmas Klubilehti kertoo:

Helsingin Suomalainen Klubi ry järjestää Suomalaisen kirjoituskilpailun lukiolaisille yhteistoiminnassa Opetushallituksen, Äidinkielen opettajain liiton, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton sekä Suomen Kuvalehden kanssa ensimmäistä kertaa syksyllä 2008. Kilpailu ajoittuu syyslukukauden alusta itsenäisyyspäivään ja on tarkoitettu kaikille lukiolaisille. Kilpailun teemat liittyvät ajankohtaisiin Suomea ja suomalaisuutta koskeviin kysymyksiin.

Kilpailun taustalla on Helsingin Suomalaisen Klubin edesmenneen kunniapuheenjohtajan ja Suomen Kuvalehden pitkäaikaisen päätoimittajan, lehdistöneuvos Mikko Pohtolan testamenttaama toivomus, että Klubiin perustettaisiin rahasto hänen muistokseen. Rahaston tarkoituksena on ”suomen kielen käytön edistäminen tukemalla siihen liittyvää tutkimus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa”. Rahasto voi jakaa Mikko Pohtola -palkinnon sellaiselle journalistille tai mielipidevaikuttajalle, jonka katsotaan kirjoituksissaan käyttäneen suomen kieltä erityisen esimerkillisesti ja luovasti tai toiminnallaan vaikuttaneen merkittävästi näiden päämäärien edistämiseen. Lisäksi rahasto rahoittaa lukiolaisille ja opiskelijoille järjestettäviä suomalaisuutta ja Suomen historiaa käsitteleviä Mikko Pohtola–kirjoituskilpailuja. Kilpailun nimeksi on päätetty antaa ”Suomalainen kirjoituskilpailu”, ja sen aiheet liittyvät suomalaisuuteen ja sen ajankohtaisiin ilmiöihin. Kilpailusta on tarkoitus tulla vuosittainen perinne.

Vuonna 2021 kilpailua 13 vuotta johtanut eversti Pekka Rapila kertoo:

Kirjoituskilpailun ensimmäinen varsinainen läpimurtovuosi oli 2016, luonnollisesti teemansa Suomi 100 vuoksi. Vuonna 2018 muutimme kilpailun konseptia uudistetun äidinkielen ylioppilaskokeen lukutaidon kokeen kaltaiseksi ja opettajat huomasivat voivansa harjoittaa oppilailla yo-kirjoitusta oikeanlaatuisella ja tasokkaalla aineistolla. Lopputulos oli nähtävissä vuoden 2020 kilpailun korkeissa kirjoitusmäärissä. Todella monessa koulussa oli koko abiturienttijoukko kirjoittanut aiheistamme.

Ravintoloitsija vaihtuu

Pitkäaikaisen ravintoloitsijan, Riitta Malmbergin ilmoitettua hyvissä ajoin, että hän ei ole jatkamassa ravintoloitsijana ravintolasopimuksen päättyessä, alkaa avoin ja perusteellinen kilpailutus uudesta ravintoloitsijasta. Hakijoita on lopulta yhteensä kaksikymmentä. 14.8. Klubin johtokunta päättää solmia sopimuksen Miia Makkosen ja Petri Karhun A’la Carhu Oy:n kanssa ja uusi ravintolasopimus allekirjoitetaan maanantaina 18.8.2008.

Uusista ravintoloitsijoista kerrotaan vuoden 2008 kolmannessa Klubilehdessä:

Työparin Miia Makkosen ja Petri Karhun vastuunjako kuulostaa selkeältä: Petri vastaa keittiöstä, Miia salin puolesta, ja toimistotyöt hoidetaan yhdessä; Miia tekee ja Petri ohjaa sohvalta. Yhteistyöstä on kokemusta jo kymmenen vuoden ajalta, viimeksi Pickala Golfin ravintolasta nykyisin vastaavina.

Riitta Malmberg kertoo vuoden 2009 toisessa Klubilehdessä 27:sta vuodestaan Klubin ravintoloitsijana:

Elämäni kaksikymmentäseitsemän vuotta Klubilla ovat olleet lahja, jonka myötä olen saanut katsoa lähietäisyydeltä yhtä aikaa menneeseen ja tulevaan, saliin ja keittiöön, iloon ja suruun. Kaikessa tässä suomalainen sivistys on ollut Klubimme perusmauste, niin ruuassa kuin ruuan ympärillä.

Klubin pitkäaikainen sihteeri jättää tehtävänsä

Klubin pitkäaikainen sihteeri Marita Enqvist jättää tehtävänsä kahdenkymmenen palvelusvuoden jälkeen. Vuoden 2008 ensimmäisessä klubilehdessä. Enqvist kiittää Klubia ja klubilaisia Herman Hessen Lasihelmipelin sanoin:

”Vain sillä ken on vapaa, valmis lähtöön, on voimaa murtaa tottumuksen kahleet”

Samaisessa lehtijutussa toiminnanjohtaja Jouko Liusvaara kiittää Enqvistiä:

Haluamme Klubin puolesta lämpimästi kiittää Marita Enqvistiä hyvästä ja tunnollisesta työstä Klubin ja klubilaisten hyväksi ja toivottaa hänelle jatkuvaa menestystä normaalissa työssään ja onnea perheasioissa.

Klubille uusi sihteeri

Vuoden 2008 kolmannessa klubilehdessä esitellään Klubin ja johtokunnan uusi sihteeri, tradenomi Inkeri Lohivesi. Lohivesi toimi yli 20 vuotta asianajotoimistossa ennen uutta pestiään. Yrjö Larmolan tekemässä haastattelussa kerrotaan:

Inkerin toimenkuva on erilainen kuin edeltäjänsä; tämä oli sivutoiminen johtokunnan sihteeri. Inkeri on Klubin ja johtokunnan sihteeri ja palvelee tarvittaessa jäsenkuntaa, myös puhelimitse kotoa käsin. Toimistotyötkin sujuvat samalla tavalla. Klubilla hän on määräajat.

- Et tuntenut ennakkoluuloa vanhoillista vanhojen herrojen klubia kohtaan?

-Suomalainen Klubi on jo ajatuksena mukava. Kulttuuritraditioiden ylläpitäminen ja välittäminen. Tosin en Klubista paljoa ennakolta tiennyt. Isäni ja isoisäni kävivät Vaasan Suomalaisella Klubilla, klubielämästä oli jonkinlainen kuva. Ei vanhoillisuus tässä mielessä ole kielteinen asia. Sitä paitsi vastaanotto työtovereiden ja jäsenten taholta on ollut hyvin positiivinen. Yllätyksekseni joku on kokeillut, osaanko ruotsia. Suomalaisella Klubilla!

Haastattelija puhuu Klubin kasvusta. Joskus varmaan saavutetaan saturaatiopiste. Jäsenkunnan koostumus on myös muuttunut: Vielä 1960-luvulla oli virkamiehiä ja kulttuurielämän edustajia paljon, nyt on liikemiesten osuus tuntuvasti kasvanut. Tähän ei Inkeri ota kantaa: - Pidän siitä, että työtä on riittävästi. Odotan tästä pitkää työsuhdetta.

Tätä kirjoittaessa (2025) Lohivesi toimii edelleen Klubin ja johtokunnan sihteerinä.

2009

Uusi puheenjohtaja Johannes Koroma aloittaa tehtävässä

Klubin puheenjohtajana aloittaa pääkonsuli Johannes Koroma. Vuoden 2009 ensimmäisessä Klubilehdessä Koroma kirjoittaa:

Ensi kosketukseni Suomalaiseen Klubiin juontaa 1960-luvulta. Kunnioitettava edeltäjäni Uuden Suomen päätoimittaja Eero Petäjäniemi nautti säännöllisesti lounaansa Klubin ravintolassa. Nuorelle taloustoimittajalle käynti Klubilla esittelemässä pääkirjoitusluonnosta juhlavissa puitteissa piippua tupruttelevalle esimiehelle oli likipitäen harras tapahtuma. Saadessani sittemmin 13 vuoden ajan toimia Eero Petäjäniemen tehtävässä, kävi vahvasti ilmi, että sanomalehti Uuden Suomen vahva aatteellinen perusta oli keskeisesti vaikuttamassa myös Klubimme perustamiseen. Tämän Klubin yhteiskunnallista merkitystä ja hienoja perinteitä ei voi käymäseltään ulkopuolelta täysin ymmärtää. Todellisen kuvan saa ainoastaan osallistumalla. Vaikka liityin Klubiin jo 70-luvulla, osallistumiseni on ollut työtehtävien rajaamaa, muutama alustus ja kokous sekä sitäkin useampi ateria Klubin tiloissa. Vasta kuluneet muutamat kuukaudet ovat tarjonneet minulle syvemmän näköalan klubitoimintaan, jonka tässä muodossa uskoin viime vuosikymmenien aikana Suomessa kuihtuneen. Suomalaisen klubin perusta on hyvässä kunnossa. Sen voi jokainen havaita sekä jäsenmäärän kasvusta että jäsenten aktiivisuudesta. Talouden vakauttamisesta on annettava tunnustus ja kiitos edeltäjilleni, erityisesti Matti Packalénille ja johtokunnalle.

”Tuleen makaamaan” ei kuitenkaan saa jäädä. Ympärillämme vellova talouskriisi edellyttää myös meiltä varautumista, vaikka sen vaikutukset eivät suoranaisesti toiminnassamme näy - ainakaan vielä. Klubin jäsenten toimintaedellytyksistä huolehtiminen on johtokunnan tärkein tehtävä. Talouden tasapainon säilyttäminen on tässä tilanteessa oikea valinta. Talo ei ole koskaan valmis. Edessämme on tärkeitä päätöksiä harrastustoiminnan ja ravintolan tilojen kohentamisesta aina sikarinpolton turvaamiseen. Tästä syystä jäsenten tarpeita selvitetään myös kyselyllä.

Sikariharrastus alkaa

Sikariharrastusjaoston perustava kokous pidetään 16.9. Klubin johtokuntakabinetissa. Paikalla on 11 jäsentä. Tuolloin päätetään esittää Klubin johtokunnalle jaoksen ottamista virallisena harrastusjaoksena Klubin toimintaan.