1980-luku

1980

Klubin puheenjohtajana aloittaa tohtori-insinööri A.A. Keinonen.

Päätetään asettaa toimikunta Klubin oman tiedotuslehden aikaansaamiseksi.

Klubi vierailee Turussa Suomalaisen Pohjan tiloissa. Vierailusta kirjoitetussa raportissa kuvaillaan klubin tiloja ja toimintaa. Vieraille oli kerrottu, että naiskysymys oli ollut ongelma 10 vuotta sitten. Nykyisin jäsenet vierailevat klubilla perheineen illallisella.

Klubin johtokunta tekee 18.12. periaatepäätöksen harkinnan mukaan jaettavasta Klubin palkinnosta. Palkintoa ei julisteta haettavaksi vaan se annetaan sellaiselle henkilölle, joka on suorittanut niin mittavan elämäntyön, jolla on kansallista painokkuutta. Palkinnon saa syksyn 1981 gaalassa professori Ilmari Turja.

1981

Klubilehti perustetaan

Suomalaisen Klubin ensimmäinen jäsenlehti ilmestyy keväällä 1981 nimellä Suomalainen Klubi-Lehti. Lehti perustetaan muun muassa siksi, että tiedonkulku jäsenistölle olisi parempaa.

Ensimmäisen Klubilehden toimituksen muodostavat puheenjohtaja A.A. Keinonen ja sihteeri Pertti Kolve. Vakinaisina avustajina toimivat Mikko Pohtola ja Eero Saarenheimo.

19-sivuisen mustavalkoisen lehden sisältönä ovat mm. Klubin tuloslaskelma ja järjestyssäännöt. Mainostajina lehdessä ovat mm. Kansallis-Osake-Pankki, Otava ja Pohjola-yhtiöt.

Puheenjohtaja Keinonen avaa lehdessä suorin sanoin Klubin silloista tilaa ja esittää ajatuksia Klubin kehittämiseksi ja klubielämän piristämiseksi:

Puheenjohtajakaudeltaan 1978 Heikki Brotherus esitti vuosikertomuksessa klubielämän entistä ja nykyistä taustaa valaisevia ajatuksia. Hän purki huolensa siitä, että osallistuminen kokouksiin on sangen alhainen, ravintola on vajaakäyttöinen ja jäsenistön ikärakenne epäedullinen. Tuohon voi vain jatkaa, että klubitoimintaa tosiaan vaivaa "anemia". Huolimatta korkeatasoisista esitelmistä on kuukausikokousten osanottajamäärä sangen alhainen. Johtokunta ei kohta uskalla kutsua ketä vain arvohenkilöä tänne puolityhjän salin eteen tuntematta pelkoa ja häpeää.

Tärkein tehtävä on klubitoiminnan aktivointi, mutta miten, kun kaikki riippuu kaikesta? Klubin aineellisia voimavaroja pitäisi kohentaa saattamalla mm. huoneisto viihtyisäksi. Ainakin jo kolme johtokuntaa on etsinyt ratkaisua tähän kysymykseen.

Juhlasalin modernisoinnin osalta on ehdotus jo paperilla. Se on kuitenkin kallis juttu ja kaiken lisäksi muutos uhkaa huonontaa juhlasalın hyvää akustiikkaa. Kabinetteja on ehostettava, että Klubiin syntyisi viihtyisiä ja houkuttelevia nurkkauksia niin klubilaisten omaan kuin vieraidenkin käyttöön. Hieman kömpelöiden tuolienkin vaihtamiseen tai korjaamiseen pitäisi joskus päästä. Nämä ovat suuren rahan kysymyksiä ja koko jäsenistö tarvitaan ratkaisujen taakse.

Jäsenistön ikärakenne on kehittynyt epäedulliseksi. Niinpä vain vähän yli puolet noin tuhannesta jäsenestä maksavat jäsenmaksuja toisten jo selvittyä 30 vuotisesta urakastaan. Kaiken lisäksi jäsenistön määrä on laskussa. Vuonna 1977 oli 1068 jäsentä, v. 1978 1053 jäsentä, v. 1979 1043 jäsentä ja nyt 1980 1009 jäsentä. Epäkohdan korjaamiseksi on ryhdyttävä aktiiviseen jäsenhankintaan. Täällä onkin jo esitetty sellainen mielipide, että jokaisen "jäsenmaksueläkkeelle' päässeen tulisi hankkia tilalleen maksava nuori seuraaja. Hänen kannattaa vaikka itse maksaa poikansa tai vävynsä vuosimaksu. Vain klubilaisten aktiivinen omatoimisuus ratkaisee jäsenhankinnan mm. yliopistomiesten, humanistien ja politikkojen saamiseksi Klubiin.

Otetaan käsittelyyn klubihuoneiston saneeraus. Klubi konsultoi asiassa sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaaraa, jonka esittämiin toimenpiteisiin kuuluu mm., että viistoon kattoliuskaan maalataan panoraaman muotoon jokin klubitoimintaa läheisesti liittyvä aihe.

Puheenjohtaja ilmoittaa, että Yhtyneiden Paperitehtaiden konttoripäällikkö Lehmusvirta saapuu Klubille neuvottelemaan klubihuoneistossa aikanaan olleen maalauksen mahdollisesta palauttamisesta.

Uusia jäseniä mm. Eeles Landström ja Johannes Virolainen.

1982

Viisi uutta kunniajäsentä

Arkkiatri Arvo Ylppö kutsutaan Klubin kunniajäseneksi. Ylppö liittyi Klubiin vuonna 1937 ja oli hyvin aktiivinen klubilainen. Ylppo.fi -verkkosivusto kertoo Ylpön aktiivisesta klubielämästä seuraavaa:

Arvo Ylppö viihtyi Suomalaisella Klubilla erinomaisesti ja kävi Klubilla säännöllisesti skruuvia pelaamassa. Skruuvi ei ollut Ylpölle vain strateginen korttipeli, vaan suurta draamaa ja jännitystä, huutoa ja vastaiskua hautovaa hiljaisuutta. Sama porukka skruuvasi Klubilla joka tiistai 40 vuoden ajan, ja pelin aiheuttama meteli tuli tutuksi kaikille klubiveljille.

Ylpön lisäksi vuonna 1982 kutsutaan neljä muutakin kunniajäsentä. He ovat professori Eero Saarenheimo, toimittaja ja lähetystöneuvos Karl Henrik (Heikki) Brotherus, lääketieteen lisensiaatti Tauno Helminen ja varatuomari, ekonomi ja vuorineuvos Sauli Sipilä. Saarenheimo toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1969-1975, Brotherus vuosina 1973-1978, Helminen vuosina 1970-1972 ja varapuheenjohtajana 1973-1975. Sipilä oli johtokunnan jäsen vuosina 1953-1962.

Klubin isäntänä aloittaa musiikkineuvos Aapeli Vuoristo.

Kesällä Klubiravintolan keittiö korjataan ja uusitaan perusteellisesti.

1983

Kesän aikana alkaa Klubin tilojen ehostus. Ehostustoimenpiteet osuvat pääasiassa klubirakennuksen viidenteen kerrokseen.

1.8. Klubilla paljastetaan taiteilija Onni Ojan monumentaalimaalaus Suomen tie, joka löytyy tänäkin päivänä Klubin pääsalista. Teos koostuu kuudesta osiosta, jotka liittyvät Helsingin historiaan.

1984

Kunniajäseneksi kutsutaan tohtori-insinööri Akseli Keinonen. Keinonen toimi Klubin puheenjohtajana vuosina 1980-1983 ja myöhemmin kunniapuheenjohtajana vuosina 1986-1995.

Klubin puheenjohtajana aloittaa professori Erkki Salonen.

Pitkäaikainen vahtimestari Oiva Hyytiäinen eläköityy palveltuaan Klubia runsaat 26 vuotta.

Klubilehti 1/1984 kirjoittaa Hyytiäisestä otsikolla Eteishallin Herra:

Klubiin tullessaan Hyytiäinen ei tuntenut siirtyneensä aivaan outoon seuraan. Hän oli palvellut sodan aikana ilmavoimien esikunnassa Tuukkalan kasarmeilla Mikkelissä. Päämajan herrat, kenraali Airo etunenässä, kävivät siellä torstaisin saunassa. Niinpä Hyytiäinen tunsi ennakkoon ainakin klubin korkeimmat sotilasjäsenet.

Runsaan neljännesvuosisadan ajan Oiva Hyytiäisen silmien editse on sitten marssinut miesten moninaisuus, miksei myös naisten. Pitkän palvelu-uransa aikana hän on nähnyt klubilla monet häät, merkkipäivävastaanotot, eläkeläisjuhlat ja myös hautajaisten muistotilaisuudet.

Klubille uusi sihteeri

22.8. johtokunta valitsee Klubin sihteeriksi järjestöpäällikkö Hannu Salokorven. Salokorpi aloittaa tehtävässä 1.9. Edellinen sihteeri Ahti Kytölä pyysi eroa tehtävästä uusien työtehtävien takia.

Ylppö-kabinetti

27.9. skruuvipelihuone vihitään Ylpön huoneeksi. Ylppö-kabinetti on tätä kirjoittaessa (kesäkuu 2025) suosittu kabinetti, josta löytyy mm. Ylppö-aiheinen maalaus sekä espanjanhopeinen Toro-veistos, joka on skruuvin kiertopalkinto.

18.10. vietetään Klubitalon 25-vuotisjuhlaa.

1985

Kunniajäseneksi kutsutaan kiinteistöneuvos Kalevi M. A. Toivonen. Toivonen toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1972-1976 Klubin isäntänä 1976-1981.

Kenraali A.F. Airo kuolee 9. toukokuuta. Airo oli Klubin jäsen ja vieraili kansanedustaja-aikoinaan (1958–1966) usein Klubilla. “Hiljainen kenraali” siunataan sotilaallisin kunnianosoituksin Temppeliaukion kirkossa ja haudataan Heinolaan Ristintaipaleelle.

Ensimmäinen veneretki

7.6. Klubi tekee ensimmäisen veneretken. Kohteena on Laajasalo. Alukseen nousee Etelärannasta yhteensä 12 jäsentä. Jarmo Virmavirran mukaan veneretki-idean isä oli Eino Papinniemi. Veneretkestä on tullut suosittu perinne. Klubin kevätkausi päättyy vuosittain veneretkeen, joka kerää edelleen kiitettävästi osallistujia.

1986

Klubi täyttää 110 vuotta. Juhlaa vietetään 16.10. monin eri tavoin. Juhlapäivä alkaa kunnianosoituksella perustajajäsenille. Johtokunnnan ja kunniajäsenten muodostama lähetystö laskee seppeleen Klubin jäsenluetteloon ensimmäisenä nimensä merkinneen vapaaherra Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen haudalle. Lisäksi seppeleet lasketaan perustajajäsenten Kaarlo Bergbomin ja Antti Jalavan haudoille.

110-vuotisjuhlan esitelmöitsijänä on akateemikko Eino Jutikkala. Esitelmän aiheena on Suomalaisuus yhteiskuntaelämässä toiseen maailmansotaan saakka.

1987

Arvo Ylppö täyttää sata vuotta

Arkkiatri Arvo Ylppö täyttää sata vuotta. Aktiivisen klubiveljen merkkipäivää juhlistetaan myös Klubilla. Arvokkaissa ja paikan päällä tehdystä äänitallenteesta päätellen myös rennon letkeissä merkeissä.

1988

Kunniajäseniksi kutsutaan patenttineuvos ja diplomi-insinööri Heikki Auri ja professori Erkki Salonen. Auri toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1970-1975 ja 1979-1984. Salonen toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1982-1983, Klubin puheenjohtajana vuosina 1984-1987 ja myöhemmin kunniapuheenjohtajana vuosina 1996-2001.

Klubin puheenjohtajana aloittaa lehdistöneuvos Mikko Pohtola ja isäntänä majuri Kari Launo.

Klubin sihteerinä aloittaa Marita Enqvist. Vuoden 2008 ensimmäisessä Klubilehdessä kiitetään tehtävänsä jättävää Enqvistiä ja kerrotaan Enqvistin valinnasta ja alkuaikojen työnkuvasta:

Marraskuussa 1987, Erkki Salosen ollessa Klubimme puheenjohtajana, johtokunta teki silloisen sihteerin Hannu Salokorven ehdotuksesta raikkaan ja rohkean päätöksen ottamalla Klubin ja johtokunnan uudeksi sihteeriksi naisen - tietokoneen käsittelyä hallitsevan Marita Enqvistin – vuoden 1988 alusta alkaen. Johtokunta teki valinnan, jonka hedelmiä olemme saaneet nauttia peräti kahden vuosikymmenen ajan. Marita Enqvist osasi omalta osaltaan arvostaa Klubin arvoja ja sen tekemää työtä jäsenistön, suomalaisuuden, suomalaisen kulttuurin ja perinteiden hyväksi. Sihteerin tehtäviä hän alkoi hoitaa muun työnsä ohella lähinnä arki-iltaisin ja viikonloppuisin.

Klubille ostettiin uusi personal-computer MikroMikko. Uusi sihteeri sai heti alkuun näyttää taitonsa ja siirtää pankkipalveluna sekaisin menneen jäsenrekisterin tietokoneelle. Mittava jäsenrekisterin ajan tasalla pitäminen, jäsenasioiden hoito ja jäsenmaksureskontra muodostuivatkin ajan oloon hänen tärkeimmiksi tehtävikseen. Työtä riitti myös johtokunnan ja toimikuntien sihteerinä, pöytäkirjojen arkistoimisessa, tapahtumien tiedottamisessa jäsenkunnalle ja postituksessa. Kerran vuodessa hän oli uusimassa jäsenluetteloa ja tekemässä klubin veroilmoitusta.

Kenraali Airon muotokuva

Kenraali A.F. Airon muotokuva paljastetaan Klubilla 12.2. Olavi Hurmerinnan maalaama kuva on johtokunnan kabinetin seinällä, Marsalkka Mannerheimin muotokuvan vierellä.

1989

Oopperalaulaja Martti Talvela kuolee heinäkuussa kotonaan Juvalla. Klubin kunniajäsen Helge Virkkunen, tunnettu kuoromies, muisteli tuoneensa nuoren Talvelan esiintymään Klubille tilaisuuteen, jossa oli läsnä maailmankuulu ruotsalainen tenori Martin Öhman. Virkkunen oli töissä SOK:ssa ja sai yhtiön maksamaan nuoren basson oppitunnit. Myöhemmin Virkkunen suostutteli klubiveli, toimitusjohtaja Erkki Leikolan Orionin maksamaan lisää Öhmanin tunteja. Suomalaisten avuliaisuus ei estänyt ruotsalaisia viemään Talvelaa Tukholmaan, josta saksalaiset veivät hänet Saksaan, kertoo Virkkunen hieman happamana.