Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Klubi 150V

1960-luku

1960

Kunniajäseniksi kutsutaan toimitusjohtaja, kansanedustaja ja professori Erkki Leikola ja eversti Lauri Gulin. Leikola toimi Klubin puheenjohtajana vuosina 1946-1960. Gulin Klubin isäntänä vuosina 1950-1960.

Klubin puheenjohtajana aloittaa professori Antero Pernaja.

Pääjohtaja Lappi-Seppälän aloitteesta perustetaan klubitoiminnan elvyttämistä pohtiva toimikunta. Toimikunnan muistio luetaan ja tehdään seuraavat päätökset. 1) Snellmanin päivänä järjestetään juhlatilaisuus, pukuna smoking, 2) Itsenäisyyspäivän iltana järjestetään Linnan juhlien jälkeen juhlatanssiaiset, 3) uuden vuoden vastaanottajaiset naisineen tummassa puvussa, 4) vapun vastaanottotilaisuus naisineen ja vappulounas perheille. Lisäksi järjestetään sopivina ajankohtina erilaisia konserttitilaisuuksia ja myöskin äänilevykonsertteja.

Uusia jäseniä mm. metsänhoitaja Aarno Liuksiala, filosofian kandidaatti Eino Repo, johtaja Matti Helkama ja insinööri Pekka Helkama, ylipoliisipäällikkö Fjalar Jarva, toimitusjohtaja Per Taucher ja arkkitehti Markus Visanti.

1961

Kunniajäsenyys kirjataan Klubin sääntöihin. Jo aiemmin kunniajäseniksi oli kutsuttu 27 ”erityisen ansioitunutta jäsentä”.

Oikeusministeriö hyväksyy 12.6. 1961 Klubin säännöt, joissa ensimmäistä kertaa säädetään, että johtokunta voi hyväksyä jäseneksi maineeltaan hyväksi tunnetun Suomen miespuolisen kansalaisen. Vuonna 1941 hyväksytyissä säännöissä ei mainintaa jäsenehdokkaan sukupuolesta vielä ole. Klubidokumenteista ei ilmene, liittyikö asiaan keskustelua.

Pankinjohtaja Paul Klinge ilmoittaa Kansallis-Osake-Pankin lahjoittavan Klubille liikemerkkinsä, joka otetaan kiitollisuudella vastaan ja päätetään sijoittaa ravintolasalin yhteydessä olevaan kabinettiin.

Otetaan käsittelyyn pienen ruokasalin seinällä oleva maalaus, joka keskustelun jälkeen päätetään sijoittaa johtokunnan huoneeseen. Myöhemmin maalauksesta keskustellaan jälleen, jolloin puheenjohtaja Lappi-Seppälä selostaa johtokunnalle, miksi maalaus on Klubilla ja että se ei ole Klubin omaisuutta.

Uusia jäseniä mm. näyttelijä Ekke Hämäläinen ja toimitussihteeri Urpo Virkkunen.

1962

Keskustellaan kirjojen hankkimisesta Klubin kirjastoon. Puheenjohtaja ja varatuomari Angervo lupautuvat tiedustelemaan lahjoitusta WSOY:ltä. Lisäksi päätetään varata määräraha vuoden 1963 kirjallisuuden hankkimista varten.

Uusia jäseniä mm. lakitieteen lisensiaatti Esko Rekola, kreivi Markus Berg, ekonomi Pekka Herlin ja oopperalaulaja Veikko Tyrväinen. Taiteilijajäseniksi hyväksytään professori Timo Mikkilä ja näyttelijä Tauno Palo.

1963

Kunniajäseniksi kutsutaan insinöörieversti Aulis Havulinna (vuoteen 1906 Hummelin) ja filosofian maisteri Helge Virkkunen. Havulinna toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1954-1963 ja Virkkunen vuosina 1945-1961.

Yhteiskunnallisen Korkeakoulun filosofian lisensiaatti Pirkko Rommi-Aaltosen oppilas Taina Huuhtanen pyytäää Klubin pöytäkirjoja. Päätetään pyytää Aaltoselta nähtäväksi hänen tähän

mennessä tekemänsä Klubia käsittelevä tutkimus.

Uusia jäseniä mm. näyttelijä Jussi Jurkka, näyttelijä Leo Jokela, toimittaja Esa Arra, ekonomi Yrjö Kokko, dipl.ins. Paavo Pöyry, toimitusjohtaja Helge Haavisto, fil.kand. Eero Saarenheimo.

1964

Kunniajäseniksi kutsutaan arkkitehti, rakennushallituksen pääjohtaja ja professori Jussi Lappi-Seppälä (vuoteen 1915 Seppälä) ja professori Veli Pernaja. Lappi-Seppälä oli johtokunnan jäsen vuosina 1945-1953. Klubin varapuheenjohtajana hän toimi 1953-1963. Pernaja toimi Klubin puheenjohtajana vuosina 1960-1964.

Klubin puheenjohtajana aloittaa professori Pentti Kalaja.

Otava lahjoittaa Klubille joukon kirjoja, joukossa mm. Otavan Iso Tietosanakirja, osat V-VIII, Suomen Kirjallisuus, osat I-III sekä Kuka kukin oli 1900-1961. Lahjoituksen kauppahintojen mukainen arvo on 600 markkaa.

Klubi käsittelee kenraalimajuri Yrjö Valkaman lähettämää kirjettä, jossa hän selvittelee kantaansa saamaansa ruokamyrkytykseen. Päätetään ilmoittaa kenraali Valkamalle, ettei tämä ole voinut saada myrkytystä Klubin ravintolassa.

Uusia jäseniä mm. yli-insinööri Paavo Arni, pianotaiteilija Olli Tenkanen ja kirjailija Jussi Talvi.

1965

Uusiksi jäseniksi hyväksytään mm. valtiotieteen maisteri Harri Holkeri, päätoimittaja Pentti Pirhonen, päätoimittaja Pentti Sorvali ja pianotaiteilija Cyril Szalkiewicz.

1966

Klubi täyttää 90 vuotta.

Ehdotetaan sääntöjen muutosta siten, että Klubi voisi kutsua itselleen kunniapuheenjohtajan. Asia pannaan valmisteluun niin, että päätös voitaisiin tehdä 23.2.1967.

Päätetään ottaa kiitollisuudella vastaan dipl.ins. Jorma Reenpään lahjoitus, joka käsittää televisiovastaanottimen.

13.5. pidettävään Snellman-juhlaan päätetään kutsua puhujaksi professori L.A. Puntila tai tämän kieltäytyessä professori Eino Jutikkala.

Uusia jäseniä mm. professori Olli Kivinen, järjestöpäällikkö Veikko Tavastila, professori Pekka Kivalo, filosofia maist. Sampo Sovijärvi ja professori Lauri Viljanen.

1967

Professori Erkki Leikola valitaan Klubin kunniapuheenjohtajaksi.

Kunniajäsen, pääjohtaja Lappi-Seppälä vetoaa ”traditioon”, jonka mukaan kunniajäsen on Klubin tilaisuuksissa Klubin vieraana ”trahteerauksiin” nähden. Päätetään tutkia asiaa ja todetaan, ettei moneen vuoteen ole mainitunlaisesta traditiosta tiedetty mitään. Asiaan palataan tammikuussa 1968, jolloin vahvistetaan, ettei mitään ilmaistarjoilua ole aiempinakaan vuosina ollut.

Hyväksytään flyygelitoimikunnan esitys ostaa Klubille Yamaha-merkkinen flyygeli 12 000 markan hinnasta.

Päätetään lähettää teokseen ”Who is Who in Europe” korjausilmoitus, jonka mukaan Suomalaisen Klubin ranskankielinen vastine on Club Finnois, ei Club Finlandaise.

Uusia jäseniä mm. Heikki Haavisto, Hannu Tarmio, Erkki Tanttu, Georg de Godzinsky ja Weijo Pitkänen.

1968

Klubin talous kehittyy myönteisesti. Vuoden lopulla vapaita varoja on 46 000 markkaa, josta määrästä varataan 10 000 markkaa 100-vuotisjuhlien kustannuksiin.

Maaliskuun kuukausikokouksessa kenraaliluutnantti K.L. Oesch esitelmöi aiheesta Talvisodasta jatkosotaan - eräiden syiden ja seurausten arviointeja.

Snellman-juhlaa vietetään 16.5. Professori Rafael Koskimiehen esitelmän aiheena on Yrjö Koskinen. Musiikkiohjelmassa esiintyy pianotaiteilija Cyril Szalkiewicz.

Klubin isännän ehdotuksesta päätetään pyytää taiteilija Bruno Tuukkaselta ehdotus ja kustannusarvio johtokunnan huoneeseen asetettavasta seinämosaiikkiteoksesta.

Keskustellaan Klubin 100-vuotishistoriikin kirjoittamisesta. Todetaan, ettei teoksen kirjoittamiseen liitykään erityisen suurta tutkimustyötä kuin on oletettu, sillä prof. Heiniö oli löytänyt Eero Hetemäen v. 1951 kirjoittaman historiikin ajalta 1927-51, joka täydentää aikaisempaa, Salomaan kirjoittamaa 50-vuotishistoriikkia.

Keskustellaan johtokunnan huoneessa olevasta taiteilija Nopsasen taulusta ja päätetään selvittää teoksen omistussuhdetta tulevaisuuden suhteen.

Uusia jäseniä mm. Raimo Ilaskivi, Jouni Mykkänen, Seppo Nummi.

1969

Kunniajäseneksi kutsutaan pankinjohtaja Paul Klinge. Klinge toimi Klubin johtokunnan jäsenenä vuosina 1951-1962 ja varapuheenjohtajana 1963-1966.

Klubin puheenjohtajana aloittaa professori Paavo Heiniö.

Keskustellaan erään jäsenen esittämästä kysymyksestä, voisiko Klubin yhyeyteen saada saunan. Asiaa pidetään tutkimisen arvoisena ja tarkoitukseen valitaan kolmen hengen toimikunta.

Uusia jäseniä mm. toimittaja Kauko Kare, professori Lauri Posti, professori Vilho Suomi, filosofian kandidaatti Eero Sauri, toimitusjohtaja Yrjö Turkama, oopperalaulaja Usko Viitanen ja kansleri Paavo Ravila.