1950-luku

1950

Vuoden aikana pidettyjen esitelmien joukosta erottuu eversti M.K.Stewenin esitys Onko suurvaltapolitiikan painopiste siirtynyt? Jäsenet täyttävät salin ääriään myöten.

1951

Klubin 75-vuotisjuhlassa puheen pitää professori Erkki Leikola, joka tähdentää klubiaatteen merkitystä nykyisessä yhteiskunnassa. Musiikista vastaaa Ylioppilaskunnan soittajien yhtye ja professori Väinö Sola.

Tammikuun merkkipäiväillassa on kutsuttuna läsnä senaattori Heikki Renvall, joka liittyi Klubiin 50 vuotta aikaisemmin.

1952

Helsingin Olympialaiset

Helsingissä järjestetään kesäolympialaiset. Helsingin Suomalainen Klubi anoo monien muiden kaupungin Klubien tavoin Alkolta lupaa pitää tilojaan auki enintään kello kolmeen saakka yöllä sekä lupaa järjestää baaritarjoilua, jossa voitaisiin tarjoilla sekoitettuja drinkkejä. Anomuksessa vedotaan ulkomaisten veljesklubien jäsenten oletettuun runsaslukuiseen saapumiseen kaupunkiin. Näillä jäsenillä olisi vastavuoroisuuden perusteella oikeus käyttää hyväkseen Helsingin klubien virkistäytymismahdollisuuksia. Alko evää luvan.

Klubivuoden esitelmistä nousevat esiin kenraaliluutnantti A. Airon muistelu Suomen Marsalkasta ja kenraalimajuri A.E. Martolan raportti Olympialaisista kisoista.

1953

Kolme uutta kunniajäsentä

Kunniajäseniksi kutsutaan pankinjohtaja Eino Vuorenlehto, professori Toivo Vähäkallio (vuoteen 1906 Frilander) ja laivanvarustaja ja merenkulkuneuvos Antti Wihuri (vuoteen 1906 Jansson). Vuorenlehto toimi Klubin johtokunnan jäsenenä vuosina 1935-1950, Vähäkallio 1931-1943 ja Wihuri 1942-1954.

Pikkujoulu pidetään joulukuun 4. päivänä, ja päivä on merkityksellinen Klubin historiassa. Sinä päivänä Klubin Kannatusyhdistys ostaa kultaseppä Eino Westerbackilta Oy Nopak Ab:n osakekannan ja saa siten haltuunsa Kansakoulukuja 6:ssa sijaitsevan kiinteistön. Oman talon hankintakysymys astua näin askeleen eteenpäin.

1954

Klubin vahtimestarina aloittaa Oiva Hyytiäinen. Hän toimii tehtävässä kolmen vuosikymmenen ajan.

Vuoden aikana pääjohtaja Väinö Vähäkallio tekee luonnoksen uutta klubitaloa varten. Hankkeen vuoksi nykyisessä huoneistossa tehdään vain vähäisiä kunnostustöitä.

Erovuorossa oleva merenkulkuneuvos Antti Wihuri jättää paikkansa johtokunnassa nuoremmille oltuaan sen jäsen 20 vuotta.

1955

Uuden klubitalon rakennushankkeesta todetaan, että tontilla oleva vanha puutalo on purettu.

Esitelmien joukosta nousevat esiin everstiluutnantti O.R. Bäckman henkilökohtaiset muistelmat Suomen Marsalkasta sekä professori Erkki Leikolan Mitä ovat antibioottiset aineet?

1956

Kunniajäseneksi kutsutaan senaattori, kansanedustaja ja hallinto-oikeuden professori Onni Talas (vuoteen 1895 Gratshoff). Talas oli myös Itsenäisyysenaatin jäsen.

1.-20.3. Suomessa on yleislakko.

Klubi täyttää 80 vuotta.

Maailmanpolitiikassa vuosi on jännitteellinen. Klubin jäsen, kenraalimajuri A. E. Martola kutsutaan kiireellisesti YK:n yleisihteeri Dag Hammarsköldin sotilaalliseksi neuvonantajaksi.

Suomi osallistuu Melbournen olympiakisoihin suurella joukkueella, jota johtaa jäsenemme, kenraalimajuri Yrjö Valkama.

Klubitalon rakennushanke etenee siten, että arkkitehti Erkki Virkkusen tilalle tulee arkkitehtitoimisto Olli ja Eija Saijonmaa. Tontilla olevasta kivitalosta saadaan asukkaat pois.

Suomen tasavallan presidentiksi Urho Kekkonen

Urho Kekkonen aloittaa tasavallan presidenttinä ja toimii tehtävässä 80-luvun alkuun saakka. Presidentti Kekkonen ei koskaan liittynyt Klubiin, mutta kävi siellä toisinaan ja toi kerran, 31.1.1947, vieraakseen Tukholman kaupunginjohtajan Tage Ericssonin. Kekkonen on muiden muassa ikuistettu Klubin Pohjolasalin seinällä olevaan Keskiviikkokerho-maalauksen kopioon, jonka on maalannut Jukka Nopsanen.

14.12. Presidentti Paasikivi kuolee.

1957

Tämän ja seuraavan vuoden pöytäkirjoissa näkyy valmistautuminen uuteen klubitaloon siirtymiseen ja sen intensiivinen suunnittelu.

Joulukuun kokoukseen päätetään kutsua kenraalimajuri E.A. Martola kertomaan kokemuksistaan YK:n pääsihteerin sotilapoliittisena neuvonantajana.

Klubin jäsen tuomitaan raastuvanoikeudessa vuoden ja kuuden kuukauden kuritushuonerangaistukseen. Henkilö poistetaan Klubin luetteloista.

1958

Rouva Elna Hiltunen tarjoaa ostettavaksi kuvanveistäjä Alpo Sailon veistämää päänkuvaa presidentti Svinhufvudista 35.000 markan hintaan. Teos ostetaan. Se on edelleen Klubin kokoelmissa.

Maaliskuussa pidettävät hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa edellyttävät toimivan radiovastaanottimen hankkimista, jotta kisoja voi seurata Klubilla. Johtokunta päättää kääntyä kauppaneuvos Oskar Rokkasen puoleen Pohjoismainen Sähkö Oy:stä, jotta laite saataisiin tukkuhinnalla.

1959

Klubirakennus valmistuu

Klubirakennus valmistuu Kampissa osoitteessa Kansakoulukuja 3. Alkuperäisen suunnitelman rakennuksesta tekee Väinö Vähäkallio. Vähäkallion sairastuttua, työn viimeistelee Vähäkallion suunnittelun pohjalta Olli ja Eija Saijonmaan arkkitehtitoimisto. Tätä kirjoittaessa (2025), Klubi toimii edelleen samassa osoitteessa, useissa eri kerroksissa. Klubilta löytyy myös Vähäkallion nimeä kantava kabinetti.

Vuoden 2006 ensimmäisessä klubilehdessä Vähäkalliosta kerrotaan seuraavaa:

Arkkitehti Väinö Vähäkallion (1886-1959) runsas tuotanto sijoittuu Helsingin voimakkaaseen rakennuskauteen ja kuvastaa siirtymistä myöhäisjugendista klassisismin kautta funktionalismiin. Hänen toimistonsa pöydiltä on lähtenyt niin pankkihuoneistojen (KOP, säästöpankit, PSP:n pääkonttori) kuin teollisuusrakennusten (Kaukopää, Elannon tuotantolaitokset, Salmisaaren Alko ym.), koulujen (SYK, Kallion yhteiskoulu ym.) ja asuintalojen (Annala ja Simonlinna Klubin naapuruudessa ym.) piirustuksia. Noin 150 hänen nimissään olevaa rakennusta on jäljellä.

Väinö Vähäkallio kuolee 20. maaliskuuta Helsingissä.

Tupaantuliaiset

12.11.1959 vietetään Kansakoulukujan tilojen tupaantuliaisia. Tupaantuliaisissa esitetään ensimmäistä kertaa Väinö Hannikaisen säveltämä Klubin Marssi. Marssi kuuluu edelleen ohjelmistoon useissa Klubin tilaisuuksissa.

Johtokunnan pöytäkirjat tältä merkittävältä vuodelta painottuvat klubihuoneiston suunnitteluun, jossa sisustusarkkitehti, professori Antti Nurmesniemellä oli huomattava osuus. Huhtikuussa tämä joutui mm. ottamaan kantaa vuorineuvos Juuso Waldenin lahjoittaman, taiteilija Nopsasen dokumentaarimaalauksen sijoitteluun. Paikaksi valikoitui ”pienen ruokasalin peräseinä” - tilaa kutsutaan nyttemmin Pohjola-kabinetiksi.