1930-luku

1930

Kunniajäseneksi kutsutaan rakennusmestari Odert Laine. Laine toimi Klubin varapuheenjohtajana vuosina 1921-1931. Laine oli muun muassa Suomen Rakennusmestariliiton perustajajäsen.

Klubin puheenjohtajaksi valitaan varatuomari Anton Jotuni.

KOP:n pääjohtaja J.K. Paasikivi saa valtioneuvoksen arvon. Hän liittyi Klubiin 1902.

Presidentti K.J. Ståhlberg siepataan ja kyyditään 14.10. Operaatioon osallistunut kenraali Wallenius menettää myöhemmin virkansa ja joutuu syytteeseen. Korkein oikeus vapauttaa hänet

Uudeksi jäseneksi hyväksytään arkkitehti Alvar Aalto.

1931

Klubin puheenjohtajana aloittaa professori Onni Tarjanne.

Presidentinvaaleissa on vastakkain kaksi Klubin jäsentä, K.J. Ståhlberg ja P.E. Svinhufvud. Istuva presidentti L.K. Relander ei ole ehdokkaana. Hän liittyy Klubiin virkakautensa jälkeen 1933.

Suomen tasavallan kolmanneksi presidentiksi valitaan P.E. Svinhufvud. Hän toimii virassaan vuoteen 1937 asti.

Klubi kutsuu ulkomaiseksi jäsenekseen Viron lähettilään, ministeri H. Rebanen

ja kotimaisista hakijoista mm. varatuomari Antti Hackzellin.

1932

Presidentti Svinhufvudin puhe päättää Mäntsälän kapinan.

Kieltolain voimassaolo päättyy 5.4.

Klubi päättää vapauttaa ulkomaiset diplomaatit ja vieraat jäsen- ja sakkomaksuista. Uudeksi jäseneksi otetaan filosofian tohtori, tunnettu urheilumies Martti Jukola.

1933

Uusiksi jäseniksi hyväksytään mm. presidentti Lauri Kristian Relander ja maisteri Toivo Särkkä.

Vuosikokouksessa 7.4. toimittaja Yrjö Soini pakinoi oluesta.

1934

Uusiksi jäseniksi hyväksytään mm. hovikapellimestari Armas Järnefelt ja prokuristi Paul Klinge.

Professori G.J. Ramstedt pakinoi kaukaisista maista ja toimittaja Yrjö Soini vierailustaan Neuvosto-Venäjällä.

1935

Kunniajäseneksi kutsutaan ihotautiopin professori, arkkiatri J.J. Karvonen.

Esillä on kysymys biljarditilojen kunnostamisesta. Päätetään hankkia kustannusarvio korjauksista ja kunnostamisesta viipymättä. Kunnostamista valvomaan valitaan Vihuri ja Anttila. Päätetään edelleen, että biljardin käytöstä aletaan pitää kirjaa.

Klubin Joulu-ukko -lehden Yleisön osastolla useampia kirjoittajia puhututtaa Klubin käytännöt ja tulevaisuudennäkymät naisten vierailujen sekä mahdollisen naisjäsenyyden suhteen. Mainittuja aiheita käsitellään seuraavanlaisissa kirjoituksissa:

Avoin kysymys Klubin Johtokunnalle.

En tiedä kuinka esittäisin kysymykseni, mutta haluaisin tietää miksi Klubille ei saa tulla naisia.

Eräs klubilainen.

Klubin Johtokunnalle.

Olen kuullut huhuja siitä, että Klubille saisi tulla naisia. Onko siinä perää, nimittäin huhussa?

Jäseneksi pyrkivä, nimittäin Klubin.

Suomalainen Klubi.

Pääseekö Klubiin naisia? Olen köyhä tyttö. Yleisen intressin nimissä.

Lulu.

1936

Klubi viettää marraskuussa 60-vuotisjuhlaa. Ennen juhlallisuuksia käydään keskustelua juhlan ohjelmasta ja todetaan, että kustannus Klubille on 700 Smk. Viron lähettiläs Hans Rebane lahjoittaa Klubille hopeamaljan.

Pianon hankkimiseksi päätetään järjestää yksityinen rahankeräys.

1937

Merkkipäiväiltaperinne käynnistyy

Vuosien 1937-1939 Klubi aloittaa merkkipäiväiltaperinteen, josta on tullut jokavuotinen. tapahtuma. Tuolloin 1930-luvun lopussa juhlittiin 75-, 70- ja 60-vuotta täyttävien ansioituneiden klubilaisten syntymäpäiviä. Nykyisin Klubi kutsuu aina alkuvuonna edellisenä vuonna 70, 80, 85 ja 90-vuotta täyttäneet Klubin jäsenet arvokkaaseen iltajuhlaan. Klubi tarjoaa illan merkkipäiväsankareille.

Uusiksi jäseniksi hyväksytään mm. ministeri Hjalmar Procopé, päätoimittaja Ilmari Turja, kirjailija Mika Waltari, pianisti Ilmari Hannikainen, professori Arvo Ylppö ja kenraaliluutnantti Aarne Sihvo.

Ministeri Hans Rebanen läksiäisillallinen pidetään Klubilla 26.10.

1938

Arkkiatri - tuolloin ”Arkkiaatteri” - J.J. Karvonen täyttää lokakuussa 75 vuotta, ja Klubi kutsuu hänet kunniajäsenekseen.

Biljardin suosio lisääntyy siinä määrin, että kortinpelaajat joutuvat luopumaan toisesta huoneestaan biljardin hyväksi. Kun uusi pöytäkin tarvitaan, tulee järjestelyn hinnaksi 9000 markkaa.

1939

Tohtori Walter Sipilä täyttää 70 vuotta. Hänen vuosien mittaan merkittäväksi kasvanut suomalaisten kulttuurivaikuttajien kuvagalleria on Klubin vaikuttaimpia nähtävyyksiä.

Uusiksi jäseniksi hyväksytään pormestari T.A. Aalto-Setälä, professori N.M. Osara ja everstiluutnantti Paavo Waris.

Varatuomari Antti Hackzell puhuu tammikuussa Klubilla aiheesta Sotien probleemi. Esitelmä painetaan. Yksi kappale on Klubin hallussa.

Professori T.M. Kivimäki esitelmöi aiheesta Suomen suhde Saksaan ”tällä hetkellä”.

Talvisota syttyy

Talvisota syttyy 30. marraskuuta. Neuvostoliitto hyökkää Suomeen ns. Mainilan laukausten “oikeuttamana”. Neuvostoliitto lavasti nuo laukaukset neljä vuorokautta aiemmin ja väitti Suomen ampuneen tykki- ja heitintulta Mainilan Valkeasaaren rajakylään. Neuvostoliiton mukaan välikohtauksessa olisi kuollut neljä harjoituksissa ollutta rajavartijaa.

Itsenäisyys.fi -sivuston kronologia-osiossa dramaattisten päivien kulku on kerrottu seuraavasti:

28.11.

Neuvostoliitto sanoo irti hyökkäämättömyyssopimuksen Suomen kanssa.

29.11.

Neuvostoliitto katkaisee diplomaattisuhteet Suomen kanssa.

30.11.

Neuvostoliitto hyökkää Suomeen ja useita paikkakuntia, mukaan lukien Helsinki, pommitetaan.

Klubi sotavuosina

Vuoden 1939 kevät toi tullessaan suurvaltapoliittista jännittyneisyyttä ja sodan uhkaa. Klubilaisten keskeinen seuranpito muodostui vilkkaammaksi kuin moniin vuosiin. Poliittisten ja sotilaallisten tilannekatsausten ollessa esitelmäiltoina ohjelmassa klubitilat täyttyivät kuulijoista. YH:n eli ylimääräisten kertausharjoitusten aikana ja varsinkin talvisotamme sytyttyä nuoret jäsenet poistuivat rintamalle ja vaikeitten olojen takia klubitiloja pidettiin avoinna vain kahtena iltana viikossa. 13. maaliskuuta 1940 Klubi oli kokonaan kiinni. Kuukausikokoukset kuitenkin pidettiin ja juoksevat asiat hoidettiin talvisodankin aikana. Pian sodan päätyttyä toiminta pääsi jälleen vauhtiin. Poliittiset katsaukset ja yhteiskunnalliset kysymykset olivat ohjelmistossa etualalla, ja raskaan rauhan oloissa harrastus niitä kohtaan oli suuri.

(Liusvaara)

Sotien aikana Suomalainen Klubi oli poliittisesti tärkeä paikka kahdesta syystä: Ensiksi Klubilla oli saatavilla kohtuullisen hyvää ruokaa - vieläpä ilman ruokakuponkeja, joista muuten säännöstelyaikana oltiin tarkkoja. Toiseksi Klubi toimi epävirallisena uutiskeskuksena. Klubille informoitiin asioista, jotka eivät vielä olleet yleisesti tiedossa. Uuden Suomen takaoven kautta taas Klubille tuli nopeasti sitä tietoa, jota lehdet saivat, vaikka eivät voineet aina julkaista. Myös seuraavan päivän Uuden Suomen uutiset olivat jo illalla tiedossa Suomalaisella Klubilla. Ne tarjosivat aineksia siihen puntarointiin, josta Klubin jäsenet ovat aina kiinnostuneita.

(Virmavirta)