1920-luku

1920

Johtokunta kokoontuu 16.1. ja valitsee puheenjohtajakseen tohtori. Arvi Wartiovaaran. Tämän 1880 syntyneen silmälääkärin erityisenä harrastuksena on kuorotoiminta. Hän oli perustamassa Laulu-Miehiä ja toimi sen hallituksen jäsenenä ja myös johti useita kuoroja.

Jääkärimajuri K.M. Walleniuksen johtama Vienan retkikunta ylittää Suomen ja Neuvosto- Venäjän rajan. Wallenius toimi myös Petsamon retkikunnan ylipäällikkönä ja valtaa joukkoineen Petsamon Suomelle. Tämä merkittiin myös Tarton rauhansopimukseen. Wallenius liittyi everstinä Klubiin 1929. Hänen myöhempi sotilasuransa on värikäs.

1921

Ensimmäinen kunniajäsen

Klubin vuosikokouksessa johtaa puhetta Walter Sipilä. Johtokunnan puheenjohtaja A. Wartiovaara tekee selkoa toiminnasta ja lukee toimintakertomuksen. Vuosikokousasioiden

jälkeen päätetään kutsua luutnantti Herman Liikanen kunniajäseneksi.

Klubilehdessä 2/2020 kerrotaan:

Helsingin Suomalainen Klubi kutsuu 29. huhtikuuta 1921 ensimmäiseksi kunniajäsenekseen luutnantti, Dannebrogin tähdistön ritari Herman Liikasen. Säännöissä ei tuolloin, eikä vielä kymmeniin vuosiin ollut mainintaa kunniajäsenistä ja päätös perustui jo tuolloin vallalla olleeseen maan tapaan. Kunniajäsenyys ilmestyi Klubin sääntöihin vasta vuonna 1961. Sitä

ennen kunniajäseniksi oli kutsuttu jo 27 ”erityisen ansioitunutta jäsentä”.

Vuoden 2004 toinen Klubilehti kertoo Liikasesta seuraavaa:

Herman Liikanen oli Helsingin Suomalaisen Klubin kunniajäsen, joka harrasti kansallisuusaatetta ja kansojen vapausliikkeitä. Hän oli varmasti yksi Klubin kaikkien aikojen värikkäimpiä jäseniä. Liikanen mm. taisteli Garibaldin johdolla Italian yhtenäisyyden puolesta ja tanskalaisissa riveissä Saksaa vastaan aikansa kriisinhallintatehtävissä.

Klubilla tehdään ehdotus liittymisestä Kokoomuspuolueeseen. Ajatus torjutaan, mutta aiheeseen palataan vuosien mittaan, kunnes johtokunta 1927 päättää keskustelun periaatteellisella kannanotolla puoluepoliittista sitoutumista vastaan.

Klubbista Klubiksi

Koversationi-klubbi Helsingissä muuttuu virallisesti Helsingin Suomalaiseksi Klubiksi. Yhdistyslain voimaan tultua Klubi merkitään yhdistysrekisteriin.

1922

Professori Matti Äyräpää kutsutaan kunniajäseneksi. Äyräpää, joka vuoteen 1876 asti kantoi nimeä Matias Anselm Europaeus, on järjestyksessään Klubin toinen kunniajäsen.

Päätoimittaja, lehtori Antti Jalava on järjestyksessään Klubin kolmas kunniajäsen. Valintavuodesta ei ole löytynyt varmistettua tietoa. Valinnan täytynee osua vuosien 1922-1926 välille. Kunniajäsenyyden myöntäminen tapahtuu postuumisti, sillä Jalava kuoli vuonna 1906. Jalava on Klubin perustajajäseniä ja toimi Klubin ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1876-1890.

Klubi muuttaa Vanhan kirkon naapuriin, Yrjönkatu 13:n alakertaan, Kaarlo Bergbomin aikaisempaan huoneistoon. Kesällä 1928 ollaan jälleen ilman tukikohtaa, kunnes SKS:n kirjapaino päättää korottaa Yrjönkadun kiinteistöä kolmella kerroksella. Klubille luvataan huoneisto seitsemännessä kerroksessa, jonne päästäänkin 1929.

Vuoden aikana hyväksytään jäseniksi mm. professori Hugo Suolahti, professori Antti Tulenheimo, toimittaja Yrjö Soini, professori E.N. Setälä ja professori Lauri Ingman.

1923

Syyskuussa johtokunta päätti kysellä entisiltä jäseniltä tietoja Klubin aikaisemmilta ajoilta.

Lokakuun kokouksessa keskustellaan biljardipöydän hankkimisesta, mutta asia jätetään pöydälle. Päätetään kuitenkin hankkia sanomalehti-ilmoituksilla tarjouksia.

Marraskuussa taloudenhoitaja Kilpinen ilmoitti mm. seuraavat lahjoitukset: valtioneuvos Väinö Kivi, Tietosanakirja; vuorineuvos Wille Sohlberg, sateenvarjotelineet, insinööri A.P. Kolehmainen, tuhkakuppeja.

1924

Klubin puheenjohtajana aloittaa kanslerinsihteeri Lauri Hendell-Auterinen.

Taloudenhoitaja ilmoittaa heinäkuussa, että johtaja E.L.P. oli esiintynyt Klubissa usean kerran sellaisessa tilassa, ettei se ole Klubin jäsenen arvon mukaista. Johtaja saa varoituksen ja ilmoituksen, että rike uusiutuessaan johtaa erottamiseen.

Uusiksi jäseniksi hyväksytään mm. kauppaneuvos Emil Aaltonen ja toimitusjohtaja Alvar Renqvist.

1925

Suomen tasavallan toinen presidentti Lauri Kristian Relander aloittaa tehtävässä. Relander liittyi Klubiin vuonna 1933.

Kunniajäsenen, luutnantti Liikasen sairausavustukseksi päätetään lähettää Smk. 1000,-. Entisten toverien keskuudessa oli kerätty samaan tarkoitukseen Smk. 500,- .

1926

Klubi täyttää 50 vuotta

Klubi täyttää 50 vuotta. Juhlavuonna kunniajäseniksi kutsutaan Klubin elossa olevat perustajajäsenet.

Vuonna 1926 valitut kunniajäsenet ovat: professori ja perustajajäsen Karl August Kovero, filosofian tohtori Aksel August Lähteenkorva (vuoteen 1905 Borenius), valtioneuvos ja perustajajäsen Karl Snellman, lääketieteen lisensiaatti ja perustajajäsen Wilhelm Snellman, pankinjohtaja ja perustajajäsen Aksel Wilho Soini (vuoteen 1877 Hoffrén), arkkitehti Josef Daniel Stenbäck, professori ja perustajajäsen Adolf Woldemar Streng ja filosofian maisteri ja perustajajäsen Albert Olivier Wialen

Klubin 50-vuotisjuhlaa päätetään viettää lauantaina 13. marraskuuta. Juhlasta päätetään lähettää tervehdys Klubin historian kirjoittajalle, tohtori Salomaalle, joka oleskelee Lontoossa. (Salomaan teos on Helsingin Suomalainen Klubi 1876-1926.)

Uusiksi jäseniksi hyväksytään mm. kenraali Rudolf Waldén, arkkitehti Väinö Vähäkallio ja professori Onni Talas.

1927

Tohtori Eino Railo ja vuorineuvos K.A. Paloheimo esittävät, että Klubi päättäisi virallisesti liittyä Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen. Johtokunta saa tehtäväksi tutkia asiaa.

6.4. pidetyn yleiskokouksen aluksi professori Edwin Flinck (sittemmin Linkomies) pitää esitelmän roomalaisten illanvietosta ja seurustelutavoista. Myöhemmin samassa kuussa senaattori A. Oswald Kairamon aiheena on ”Jotakin mätää…”, jossa hän käsittelee yhteiskuntamme heikkoja puolia ja ehdotuksia niiden korjaamiseen.

1928

Uuden klubihuoneiston odotuksessa Arkkitehti Peltonen ja taloudenhoitaja Kilpinen lähetettiin Turkuun tutustumaan Suomalainen Pohja -klubin sisustus- ja kalustusratkaisuihin.

Jäseniksi hyväksyttiin senaattori Kaarlo Castrén ja merikapteeni Antti Vihuri.

1929

Klubi kutsuu kunniajäseniksi vuorineuvos Karl Alfred Paloheimon ja lääketieteen lisensiaatti Walter Sipilän. Paloheimo toimi Klubin puheenjohtajana vuosina 1902-1905. Sipilä toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1906-1909.

Klubi juhlii 13.9. arvokkaissa tupaantuliaisissa pääsyään uuteen, tilavaan huoneistoon Yrjönkatu 13:n kiinteistön ylimmässä kerroksessa. Siitä tulee vuosikymmeniksi Klubin tyyssija.

Vuoden aikana Klubiin hyväksytään mm. maisteri Hannes Renqvist, insinööri Kari Renqvist, insinööri Jorma Renqvist, johtaja Heikki Renqvist, johtaja John Nurminen, toimittaja Arvi Kivimaa, kenraali Lauri Malmberg ja taiteilija Axel Gallén-Kallela.

Ensimmäinen klubimestari

Marraskuussa Klubi saa ensimmäisen klubimestarin. Tehtävään nimitetään pankinjohtaja Eino Vuorenlehto. 2000-luvulla vahtimestarien työnkuvan laajennettua, palautettiin käyttöön edellä mainittu vanha nimike.