1910-luku

1910

Puheenjohtaja Yrjö Sadeniemi tekee sitoumuksen huoneiston vuokraamisesta Hotelli Fenniasta. Klubin kokoukset pidetään Hotelli Fennian tiloissa.

Aspelin-Haapkylän päiväkirja kertoo käynnistään Fenniassa: ”Siellä oli yksi pienenlainen huone sanomia ja kokouksia varten, ja sen lisäksi sali käytössä joka lauantai-Iltana”. Myöhemmin joukko englantilaisia lehtimiehiä vierailee Klubissa.

Syyskuun lopulla: ”Sadeniemi ehdottaa, että seuraavan viikon kokouksessa naiset olisivat mukana”. Päiväkirjoista, eikä muistakaan lähteistä ei käy ilmi, toteutuiko ehdotus.

1911

Klubin puheenjohtajana aloittaa laamanni A. Routamo.

Klubin kokoukset pidetään Hotelli Fennian tiloissa.

1912

Klubi muuttaa vuoden ajaksi osoitteeseen Läntinen Heikinkatu 16.

Oopperalaulaja Aino Achté perustaa Savonlinnan Oopperajuhlat. Hän on naimisissa itsenäisyyssenaattori Heikki Renvallin kanssa. Renvall liittyy Klubiin 1930.

1913

Klubi vuokraa huoneiston Kansallisklubilta osoitteesta Kaivokatu 8.

Eduskuntavaalit pidetään 1-2.8. Toisen sortokauden vuoksi vaaleilla ei ole suurta merkitystä. Äänestysprosentti on 51,1. Sos.dem. puolue saa 90 paikkaa, Suomalainen puolue 38, Nuorsuomalainen puolue 29, Ruotsalainen kansanpuolue 25 ja Maalaisliitto 18.

1914

Klubin puheenjohtajana aloittaa esittelijäneuvos Mauri Sadeniemi.

Kihlakunnantuomarina toiminut P.E. Svinhufvud vangitaan kesken käräjien ja kuljetetaan Viipurin kautta Siperiaan. Asessori P. Svinhufvud esiintyy jo vuosien 1901 ja 1902 jäsenluettelossa.

Jääkäriliikkeen alkusanat lausutaan Helsingissä, Ostrobotnian talolla. Liikkeen yhdeksi keskeisistä hahmoista tulee tohtori Kai Donner, joka liittyy Klubiin 1927.

1915

Keisari Nikolai II vierailee Helsingissä 3. maaliskuuta. Ylioppilaiden protesteja pelätään, mutta nämä pysyvät rauhallisina.

Axel Gallén-Kallela täyttää 50 vuotta. Emil Wikström ja Eliel Aspelin-Haapkylä käyvät onnittelemassa taiteilijaa. Hän liittyy Klubiin 1929.

Myös Jean Sibelius täyttää 50 vuotta. Juhlakonsertti on suuri menestys, joskin Aspelin-Haapkylä kertoo ironisesti valtavien kukkalaitteiden paljouden tuovan

mieleen pikemminkin hautajaiset.

1916

Klubi täyttää 40 vuotta.

1917

Klubin puheenjohtajana aloittaa silmälääkäri Arvi Wartiovaara.

Suomi itsenäistyy

P. E. Svinhufvudin johtama Suomen senaatti julistaa Suomen itsenäiseksi 4.12. ja maa julistautuu itsenäiseksi Eduskunnan päätöksellä 6.12. Senaatin 11 jäsenestä seitsemän oli tai tuli olemaan Klubin jäseniä: puheenjohtaja Svinhufvud sekä senaattorit Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, O.W. Louhivuori, Heikki Renvall, E.N. Setälä ja Onni Talas.

Itsenäisyys.fi -sivustolla kerrotaan mainitusta päivästä 6.12.1917:

Eduskunta hyväksyy klo 2.00 i. p. alkaneen istuntonsa aluksi äänin 100–88 senaatin toimet itsenäisyyskysymyksessä ja sitä kautta myös itsenäisyysjulistuksen. Esityksen tekivät maalaisliiton Santeri Alkio, RKP:n Ernst Estlander, Suomalaisen puolueen Kyösti Haataja, Kansanpuolueen Erkki Pullinen ja Nuorsuomalaisen puolueen Pekka Ahmavaara. Esityksen mukaan eduskunta korkeimman vallan haltijana hyväksyi sen, ”että hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä varten tarpeelliseksi ilmoittanut”...

…Joulukuun kuudennesta tulee valtioneuvoston 1919 tekemällä päätöksellä Suomen itsenäisyyspäivä. Ratkaisua ei perusteltu, mutta 6. joulukuuta oli riidattomin tarjolla olleista vaihtoehdoista. Eduskunta oli 1917 yksimielinen itse itsenäistymiskysymyksestä, vaikka menettelytavasta vallitsi erimielisyys.

Klubin luonne muuttuu

Itsenäisessä Suomessa Klubi menetti merkitystään kansallisten yritysten ideoijana, ja sille aikaisemmin kuuluneet tehtävät siirtyivät toisille liittymille ja edunvalvontajärjestöille. Eduskuntaryhmät korvasivat valtiopäivämiesklubin. Toiminnassa keskityttiin Klubin sisäiseen elämään. Klubista muodostui keskustelu- ja seurusteluyhteisö. Vaikka Klubin nimessä ”Luku- ja konversationiklubbi Helsingissä” tämä tavoite selvästi sanotaankin, katsottiin paremmaksi muuttaa nimi itsenäisessä Suomessa uuden ajan mukaiseksi. Nimeksi tuli Helsingin Suomalainen Klubi ry.

(Liusvaara)

1918

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota käydään Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918.

Vapaussodan myrskyt Klubi vältti sammutetuin lyhdyin keskellä punaisten hallitsemaa Helsinkiä. Vaikka Klubin panos ei itsenäistymisen kannalta ollut kovin painava, on kuitenkin sanottava, että riippumattomuutta rakennettaessa monet Klubin jäsenet toimivat keskeisissä tehtävissä. Itsenäisyyssenaatin jäseniä olivat esimerkiksi Pehr Evind Svinhufvud, Onni Talas ja Heikki Renvall. Ajankohdan poliittista kehitystä ohjailivat mm. Johan Richard Danielsson-Kalmari, Juho Kusti Paasikivi, Lauri Ingman, Ernst Nevanlinna ja Kaarle Nestori Rantakari.

(Liusvaara)

1919

Kieltolaki on voimassa vuodesta 1919 vuoteen 1932 ja hankaloittaa alkoholin nauttimiseen tottuneita klubiveljiä. Klubilla on kylläkin tarjolla salakuljetusviinoja, tosin kalliimpaan hintaan. Kova tee maksaa viisi markkaa ja konjakilla rikastettu annos kuusi markkaa. Kun Klubi kymmenen vuotta myöhemmin juhlii uutta huoneistoaan Yrjönkadulla, viranomaisten ratsiassa paljastuu, että siellä säilytetään väkijuomia laittomasti. Klubi määrätään suljettavaksi kahdeksi viikoksi.

Uusi Suometar -lehti muuttaa nimensä ja se on tästä eteenpäin Uusi Suomi. Lehdellä on vahvat yhteydet Klubiin toimintansa loppuun saakka, joulukuulle 1991. Klubin aktiivista jäsenistöä on toiminut muun muassa lehden päätoimittajina.