1900-luku

1900

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen selittää Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessä myöntyväisyyssuunnan periaatteita. (Lähde: Itsenäisyys.fi-sivuston kronologia). Yrjö-Koskinen oli Klubin kantavia voimia sen alkuvuosina.

1901

Klubilla lausutaan syntysanat Talous-Osuuskaupalle, jonka perustamispäätös tehdään silloisessa kokoontumispaikassa Fennia-hotellissa. Puhetta johtaa K.A.Brander.

1902

Klubin uusi puheenjohtaja K.A. Paloheimo

Klubin puheenjohtajana aloittaa vuorineuvos K.A. Paloheimo (aiemmin Brander) sittemmin vuorineuvos ja yksi sinivalkoisen pääoman merkkimiehiä.

Tänä vuonna tohtori, hallinto-oikeuden apulainen J.K.Paasikivi hyväksytään Klubin jäseneksi. Hänestä tulee myöhemmin Suomen Tasavallan presidentti.

Kansallisteatteri valmistuu osoitteeseen Läntinen Teatterikuja 1, jossa teatteri toimii edelleen. Helsingin Suomalainen Klubi oli vahvasti myötävaikuttamassa rakennushankkeeseen jo 1880-luvun alusta. Ajatus teatterirakennuksesta mainitaan johtokunnan pöytäkirjassa 21.1.1882, ja hanketta ajamaan perustetaan kahdeksan hengen toimikunta, johon kuuluivat mm. Kaarlo Bergbom ja Emil Nervander. Talon suunnitteli ja piirsi arkkitehti Onni Törnqvist (Tarjanne), josta 1931 tuli Klubin puheenjohtaja.

1903

Professori Yrjö Koskinen kuolee. Häntä pidetään Klubin alkuaikojen henkisenä johtajana, vaikka hän ei virallisesti koskaan toiminutkaan Klubin johtotehtävissä .

1904

Eugen Schauman surmaa 16.6. kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.

Päivälehti lakkautetaan 3.7. Helsingin Sanomien ensimmäinen numero ilmestyy 7.7. Päivälehti oli nuorsuomalaisten keskeinen äänenkannattaja, jonka kirjoittajakunnassa oli mukana klubilaisia.

1905

Klubin uusi puheenjohtaja H.V. Rautapää

Klubin puheenjohtajana aloittaa KHO:n presidentti H.V. Rautapää (aiemmin Gröndahl).

Suomalainen puolue perustetaan. Päätös puolueen perustamisesta tehdään Helsingin Suomalaisella Klubilla 28.6.

Poliittisesti levottomat ajat korostavat Klubin merkitystä kokouspaikkana, kuten käy ilmi valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjoista.

Fenniassa, Klubin kahdessa huoneessa on 30.10. koolla 20-30 suomenmielistä. Klubille tulee neljä työväenyhdistyksen jäsentä kertomaan vaatimuksistaan. Niihin kuuluvat mm. yleinen äänioikeus, nykyisen edustuslaitoksen kumoaminen ja uudet perustuslait. Vieraat lähtevät luvaten välttää väkivaltaa.

Noin 50 jäsentä keskustelee 2.11. Klubilla uuden senaatin kokoonpanosta.

Aspelin-Haapkylä kirjoittaa 18.11. olleensa ”klubilla uutisia urkkimassa”

1906

Klubi täyttää 30 vuotta.

J.V. Snellmanin 100-vuotispäivänä 35 Klubin merkkihenkilöä ilmoittaa sukunimiensä suomalaistamisesta. Tässä yhteydessä muun muassa. entisestä puheenjohtaja K.A. Branderista tulee K.A. Paloheimo.

Kaarlo Bergbom kuolee. Eliel Aspelin-Haapkylä muistelee lahjakkaan ystävänsä kertoneen, ”en ole koskaan ollut lapsi, 14-vuotiaana olin yhtä kehittynyt kuin nyt”. Aspelin-Haapkylä kertoo, ettei Bergbom poikaiässä ottanut osaa leikkeihin, ei luistellut eikä hiihtänyt, vaan luki ja kirjoitti runoja ja tragediota.

1907

Klubin uusi puheenjohtaja E.R. Rainesalo

Klubin puheenjohtajana aloittaa todellinen valtioneuvos E.R. Rainesalo.

Klubin jäsenet perustavat maamme ensimmäisiin riistanhoitoyhdistyksiin kuuluvan Ansalan metsänhoitoyhdistyksen, jonka nimi muutetaan vuonna 1920 Ansalaiset ry:ksi. Sen ensimmäiset jäsenet ovat huomattavia klubilaisia, johtajanaan K.A.Paloheimo. Ansalassa ovat vierailleet mm. P.E. Svinhufvud, J.K.Paasikivi ja U.K.Kekkonen.

Ensimmäinen oma huoneisto

Keväällä 1907 Klubi hankkii ensimmäisen oman huoneiston, joka sijaitsee Oma Pohja -nimisessä talossa, osoitteessa Itäinen Teatterikuja 2. Huoneiston suureen saliin mahtuu jopa 330 henkeä. Avajaisia vietetään lauantaina 2. helmikuuta. Juhlavieraita on paikalla noin 200. Eliel Aspelin-Haapkylä kertoo:

Tungos oli melkein liian suuri ja sen tähden kesti illallisen syönti keskiyöhön saakka. E. G. Palmén piti pääpuheen raittiissa juhlassa. Hän kertoi kuinka suomalaisuus oli olematon noin 50 vuotta sitten ja kuinka se sitten on kasvanut voimaksi.

Kolmen vuoden jälkeen talo myytiin ja kalusto sijoitettiin Kansallisteatterin ullakolle, missä se tulipalossa osittain turmeltui. Samalla paloi suurin osa Klubin vähäistä arkistoa.

1908

Klubilla perustetaan Suomen Tiedeakatemia. Aloitteentekijänä on Professori Gustav Komppa. Taustalla on tyytymättömyys ruotsinkielisen Suomen Tiedeseuran suomenkielisiä syrjivään politiikkaan. Tosin Tiedeseuran Suomenkielisistä jäsenistä kaikki olivat klubilaisia.

Klubin tilikirjoja pidettiin alun alkaen huolellisesti. Varhaisin säilynyt on Suomalaisen Klubbin Jäsenmaksujen Tili-Kirja vuosilta 1876-77. Vuonna 1908 jäsenmaksunsa suorittaneiden joukossa olivat senaattori J.K. Paasikivi, Senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen ja professori Matti Äyräpää.

1909

Klubin puheenjohtajana aloittaa ylijohtaja Yrjö Sadeniemi.

Klubin perustaja Antti Jalavan kuolee. Aspelin-Haapkylä kirjoittaa päiväkirjaansa pitkän luonnehdinnan, joka päättyy näin: ”Hänen vihansa vastustajia kohtaan ei ollut katkeraa, eikä se oikeastaan ollut vihaa ollenkaan. Hän ajatteli enemmän kujeita ja kepposia heille tehtäväksi kuin pahempaa. Niinkuin Kulnev hän iski ja soi hyvää samalla kertaa. Kuin vain vastustajat olisivat olleet ihmisiksi!”