1890-luku

1890

Uusi puheenjohtaja A.H. Kallio

Klubin puheenjohtajana aloittaa lehtori A.H. Kallio.

Otava perustetaan

Kustannusosakeyhtiö Otava perustetaan. Perustajina mainitaan Hannes Gebhard ja Eliel Aspelin-Haapkylä. Jälkimmäinen kertoo myöhemmin päiväkirjassaan (3.9.1909) puhuneensa asian tarpeellisuudesta ja ensimmäinen kokous pidettiinkin Klubilla 1889. ”Kyllä Otava jo on mahtavaksi kasvanut - liike, jonka alkuunpanija minä olin”, kertoo valtioneuvos.

Klubia askarruttaa Helsingin seurakuntapolitiikka ja asiaa käsitellään kevään 1890 aikana useassa kokouksessa. Klubi kannattaa ajatusta kielijaon unohtavasta ratkaisusta, jossa seurakunta jaettaisiin seitsemään alueeseen, jotka käyttäisivät samoja kirkkoja. Asia siirtyi vuosia eteenpäin, jolloin lopullinen ratkaisu perustui suomenkielisille epäedulliseen kielelliseen jakoon.

1891

Klubin uusi puheenjohtaja O. Hallsten

Klubin puheenjohtajana aloittaa kanslianeuvos O. Hallsten.

1892

Uusi Suometar kertoo 9.1. lukijoilleen Klubin illanvietosta, jossa useiden puheiden lisäksi kuultiin Oskar Merikannon pianonsoittoa ja Suomen Kaartin septetin soittoa. Lehden mukaan tilaisuudessa oli läsnä n. 60 jäsentä, ja tilaisuudessa vallitsi “yksimielisyys ja kansallinen mieli”.

1893

Klubi muuttaa Aleksanterinkadulle

Syyskuussa 1893 Klubi muuttaa Aleksanterinkatu 40:een. Upeaksi luonnehditussa huoneistossa on salin ja viiden huoneen lisäksi biljardisali.

Biljardinpeluu aloitetaan Klubilla

Jo 1893 klubitiloissa Aleksanterinkatu 40:ssä oli huone, jossa oli biljardipöytä. Tätä vuotta olemmekin pitäneet harrastuksemme alkuvuotena. Voidaan kuitenkin arvioida, että harrastus laajeni vasta Klubin muuttaessa Yrjönkadun tiloihin. Siellä oli biljardipöytä ja myöhemmin toinenkin, joilla veljet vertailivat ja kehittivät pallosilmäänsä ja tarkkuuttaan. Klubin siirtyessä Kansakoulukujalle sinne suunniteltiin iso biljardihuone. Yrjönkadulta siirrettyjen keila- ja kaisapöytien lisäksi ostettiin toinen kaisapöytä, kun jo edellisessä paikassa oli todettu, että monet halusivat harrastaa tätä peliä. Myöhemmin toinen kaisapöytä muutettiin snookerpöydäksi kunnes se korvattiin Suomen ensimmäisellä oikealla snookerpöydällä 1986.

(Liusvaara)

1894

Klubi muuttaa Erottajankadulle

Klubi muuttaa osoitteeseen Erottajankatu 15-17. Klubin tiloihin kuuluu sali ja kuusi huonetta.

1895

Arkadiayhtiö kääntyy kaupungin puoleen pyytäen tonttia uutta teatterirakennusta varten. Tontti löytyi kaksi vuotta myöhemmin Kaisaniemestä, Apinan korttelista. Ryhmä Klubin jäseniä oli keskeisellä tavalla mukana Kansallisteatteri-hankkeen jatkossa, Aktiivisina toimijoina mainittakoon muun muassa K. Bergbom, K.A. Brander, S. Gripenberg ja O. Törnqvist. Rakennuksen toteutti viime mainittu, sittemmin nimellä Tarjanne.

1896

Klubi täyttää 20 vuotta.

Uusi puheenjohtaja A. Listo

Klubin puheenjohtajana aloittaa esittelijäsihteeri A. Listo (aiemmin Lilius).

Klubi muuttaa Aleksanterinkadulle

Klubi muuttaa osoitteeseen Aleksanterinkatu 30. Huoneisto sijaitsee Kansallis-Osake-Pankin talon neljännessä kerroksessa. Vuokrasuhde jatkuu viisi vuotta, vuoden 1901 kevääseen. Tämän jälkeen Klubi ei vuokrannut huoneistoa vuosiin.

Kun maassamme tuolloin elettiin ensimmäistä sortokautta eli Bobrikoffin aikaa, näyttää Klubin johdon piirissä herättäneen pelkoa viranomaisten taholla syntynyt ajatus hajottaa klubi. Keväällä 1901 ei vuokrattu mitään huoneistoa ja huonekalutkin myytiin. Hotelli Fennia oli Klubin tukikohta vuoteen 1906 saakka.

(Liusvaara)

1897

Suomen Kaunokirjailijaliitto perustetaan. Aloitteen tekijöinä ovat mm. J.H. Erkko, Santeri Ingman ja Vilho Soini. Perustava kokous pidetään Klubilla Aleksis Kiven päivänä. Juhlarunon esittää Eino Leino. Liiton nimeksi tulee myöhemmin Suomen Kirjailijaliitto.

1898

Osana sinivalkoisen talouselämän kehitystä perustetaan Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Mukana hankkeessa on Klubin keskeisiä vaikuttajia, kuten Otto Donner ja K. A. Paloheimo. Aikaisemmin, vuonna 1896 oli saanut alkunsa Suomen Liikemies-Yhdistys, jossa siinäkin oli Klubin vahvaa vaikutusta G. W. Sohlbergin, Otto Donnerin ja K.A. Paloheimon kautta.

1899

Arkadiateatterin lämpiössä pidetään tammikuussa kokous, jossa keskustellaan kansallismielisen säästöpankin perustamisesta. Valmistelu annetaan klubilaisten K. A. Branderin (myöh. Paloheimo), Kaarlo Castrenin ja A. Liliuksen käsiin. Suomalainen Säästöpankki syntyy pari vuotta myöhemmin.