1880-luku

Vuosikymmenen vaihteessa - tarkkaa ajankohtaa ei tunneta - aloittaa toimintansa voimisteluyhdistys Suomalaisen Klubin voimistelijat. A. Jalavan kirjeestä unkarilaiselle kollegalle J. Szinnyeille käy ilmi, että Klubin toiminta oli täydessä käynnissä ainakin 1881, jolloin sen piiriin kuuluivat mm. Yrjö Koskinen, Jaakko Forsman, T. Rein ja W. Eneberg.

Lukuisia muuttoja ja 10-vuotispäivä

1880

Nuorsuomalaisia ajatuksia edustava aikakauslehti Valvoja perustetaan, ja siitä tulee 1880-luvun keskeinen aatteellinen foorumi. Kirjoittajiin kuuluu Antti Jalava.

1881

Oskari Vilho perustaa pilalehti Pilkkakirveen, jota seurasi 1884 Matti Meikäläinen, ”Kaiken Ilon Ylikapteeni”. Lehdestä tuli nuoren fennomaanipolven satiirinen ääni, jonka suhteet Klubiin olivat läheiset.

1882

Klubi vuokraa Yrjönkatu 12:sta huoneiston, jossa on yhdeksän huonetta. Ravintoloitsijana toimii herra Träskman. 15.1. alkanut vuokrasuhde päättyy 1.6. Klubi on jälleen koditon useamman vuoden ajan.

Tammikuun 21. päivänä johtokunta keskustelee ”kaupallisteatterin” rakentamisesta. Asiaa ajamaa perustetaan toimikunta, johon tulevat K. Bergbom, E. Aspelin, E. Nervander, S. Gripenberg ja A. Almqvist. Hankkeen toteutui vasta seuraavan vuosisadan alussa, ja talo vihittiin käyttöön 1902. Samalla teatterin nimeksi tuli Suomen Kansallisteatteri.

1883

Klubin tavoitteista alkaa tulla totta: suuriruhtinas Aleksanteri II antaa J.V. Snellmanin esittelystä asetuksen, joka aloittaa suomen kielen vähittäisen hyväksymisen viralliseksi kieleksi. Lopullisesti tämä tapahtuu 1902.

1884

Suomen Naisyhdistys perustetaan osana kansallista herätystä eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten esikuvien mukaan.

1885

Ensimmäistä Kalevala-juhlaa vietetään kansalliseepoksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Elias Lönnrot on kuollut edellisenä vuonna. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimiehenä toimi vuodesta 1874 lähtien Yrjö Koskinen (myöh. Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen), joka on samaan aikaan keskeinen toimija Klubin alkuvaiheissa. Klubin perustajajäsen Jaakko Forsman toimi pitkään SKS:n varaesimiehenä.

Klubi vuokraa huoneiston Frenckellin talosta Bulevardin ja Erottajan kulmasta. Klubi vuokraa huoneistoa neljän ja puolen kuukauden ajan. Klubi viettää hiljaiseloa parin vuoden ajan.

1886

Klubi täyttää 10 vuotta.

1887

Klubi muuttaa Hotelli Kämpin alakertaan.

Toukokuun 14. päivänä 1887 tehtiin herra Kämpin kanssa sopimus, jonka mukaan tämä sitoutui vuokraamaan silloin vielä rakenteilla olevan hotellinsa alakerrasta Kluuvikadun puolelta Klubin käyttöön saman vuoden syyskuun alusta vuodeksi suuren, ajanmukaisesti sisustetun salin ja pitämään siinä ravintolaa. Huoneisto tyydytti suuretkin vaatimukset. Sali oli iso ja komea kahdeksine pilareineen, jotka muodostivat käytävän salin keskelle. Tämä oli myös ensimmäinen kokoontumispaikka, jossa oli sähkövalo. Tilaan oltiin hyvin tyytyväisiä. Paikka jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, koska herra Kämp ei uusinut sopimusta huolimatta aiemmin sovitusta.

(Liusvaara)

Klubi asettaa ehdokkaita valtiopäivävaaliin. Joukossa on mm. läkkiseppä G. Sohlberg. Tämän 1876 perustamasta peltisepänverstaasta sai alkunsa monialayritys G.W. Sohlberg.

1888

Klubi muuttaa jälleen ja vuokraa kauppaneuvos Kiseleffiltä entisen Svenska Klubbenin huoneiston. Osoite on Länsi Heikinkatu 12 (nykyisin Mannerheimintie).

31.9. Filosofian kandidaatti Kaarlo Ståhlberg hyväksytään Klubin jäseneksi. Hänestä tulee myöhemmin Suomen Tasavallan ensimmäinen presidentti.

1889

Kansallispankki perustetaan

Senaattori Otto Stenroth tapaa huhtikuussa Lauri Kivekkään Klubilla, jolloin näiden kesken syntyy ajatus suomenkielisen pankin perustamisesta. Ajatus oli esillä muissakin piireissä, joten Stenrothin näkemystä, että hän oli KOP:n perustaja, ei voi pitää tosiasiana. Ei liioin sitä, että ansio olisi ollut Kivekkään, kuten tämän vaimo, Ida Aalberg uskoi. Kansallispankki syntyy 1889 ja varmana voidaan pitää, että sen syntysanat lausuttiin Suomalaisella Klubilla.

KOP:n ohella Klubissa syntyy ajatus myös suomenkielisen vakuutusalan aloittamisesta. Tästä kertoo pysyvällä tavalla Pohjola-kabinetti.

Suomalaisen kansakoulun Ystävät

Suomalaisen Klubin toimesta perustetaan Suomalaisen kansakoulun Ystävät. Yhdistys perustetaan edistämään suomenkielisten koulujen perustamista niillä seuduilla, joissa suomenkielisen väestön vähälukuisuus tai muut seikat vaikeuttivat koulujen syntyä.