Helsingin Suomalaisen Klubin 150 vuotta - Kronikka

Vuonna 2026 Helsingin Suomalainen Klubi täyttää 150 vuotta. Tämä kronikka kertoo vuosi- tai vähintään vuosikymmentasolla Klubin historiasta. Klubin historiaa on ansiokkaasti arkistoitu ja käsitelty lukuisissa kirjallisissa julkaisuissa, joista viimeisimmät ovat vuodelta 2016. Teoksia, Jarmo Virmavirran Pojat Suomalaisella Klubilla sekä Omalla pohjalla (Olli Alho, Aarno Kaila, Weijo Pitkänen), on edelleen hankittavissa esimerkiksi klubimestareilta Helsingin Suomalaisen Klubin (Kansakoulukuja 3, 00100 Helsinki) kerroksessa 5. Suosittelemme lämpimästi tutustumista näihin laadukkaisiin ja perusteellisiin teoksiin. Näitä teoksia sekä Jouko Liusvaaran 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa (pääosin toinen painos) on käytetty tämän kronikan pääasiallisina lähteinä. Klubin varhaisista vuosista löytyy eloisia kuvauksia Eliel Aspelin-Haapylän päiväkirjoista 1905-1917.

Muita tärkeitä lähteitä ovat olleet Itsenäisyys.fi-, Klubi.fi- ja Ylppo.fi -verkkosivustot, Klubilehdet, viikkokirjeet, johtokunnan tiedotteet, kokouspöytäkirjat, jäsenluettelot, tapahtumakutsut, henkilöhaastattelut sekä muutamat tämän kronikan kirjoittajien ensikäden kokemukset.

Kronikka keskittyy perusteellisimmin vuosiin 2016-2026. Tähän ajanjaksoon sisältyy historiallisesti merkittäviä tapahtumia, jotka ovat suoranaisesti vaikuttaneet myös Klubin toimintaan. Vasta tulevaisuudessa voimme arvioida paremmin uusimpien tapahtumien painoarvoa Klubin historian kokonaiskuvassa. Tätä ajanjaksoa edeltävät tapahtumat on käsitelty lyhyemmin, sillä ne on huomioitu varsin kattavasti edellä mainituissa lähdeteoksissa. Merkittävimpien tapahtumien lisäksi mukaan on haluttu välähdyksiä eri aikakausien klubielämästä, jotka osaltaan herättävät historian eloon. Tämä kronikka on julkaistu myös sähköisessä muodossa ja sitä on siten mahdollista tarvittaessa täydentää ja päivittää jatkuvasti, mikäli tarvetta siihen on menneiden tapahtumien osalta.

Olli Alho ja Olli Junes

Klubin historiaa lyhyesti:

Helsingin Suomalainen Klubi perustettiin vuonna 1876. Klubi sai tuolloin nimen ”Luku- ja Konversationi-klubbi Helsingissä”. Klubin säännöt vahvistettiin senaatissa 25.4.1876 ja tämä päivämäärä on Klubin virallinen syntymäpäivä. Helsingin Suomalainen Klubi on liittynyt vahvasti useisiin itsenäistyvän ja itsenäisen Suomen vaiheisiin.

Kolmekymppisten nuorten miesten perustama Klubi aloitti toimintansa yhdessä maamme historian taitekohdassa. Klubin virallinen verkkosivu (www.klubi.fi) kertoo:

Klubin perustamisen aikoihin kielipuolueiden riidat jyrkkenivät ja jakolinjat syvenivät. Toisella puolen olivat svekomaanit ja toisella fennomaanit, jotka halusivat suomalaistaa ruotsin kieltä käyttävän sivistyneistön. Klubi perustettiinkin eräässä mielessä helpottamaan uusien jäsentensä kielenvaihtoa.

Klubin rooli korostuu Itsenäisyyssenaatin kokoonpanossa. P.E. Svinhufvudin johtama Itsenäisyyssenaatti antoi 4.12.1917 itsenäisyysjulistuksen. Senaatin 11 jäsenestä seitsemän oli tai tuli olemaan Suomalaisen Klubin jäseniä. Kaksi päivää myöhemmin eduskunta hyväksyi äänin 100–88 itsenäisyysjulistuksen.

Helsingin Suomalainen Klubi on kietoutunut vuosien saatossa maamme historiaan ja kehitykseen. Kansallisteatterin ohella myös monet taloudelliset instituutiot ovat saaneet alkunsa Klubilla.

Tänä päivänä, 2020-luvulla, Klubi nojaa edelleen vahvoihin perinteisiin, mutta ajassa eläen. 2020-luvulla toiminta on ollut hyvin aktiivista niin harrastus- kuin ohjelmatoiminnan puitteissa. Tätä kirjoittaessa (2025), harrastusryhmiä on yli 30 ja tapahtumia vuodessa noin 300.