Skruuvipeli on luonteeltaan seurapeli, jossa pelitaito hauskalla tavalla liittyy tiettyyn annokseen onneen nojautuvaa uhkapeliä.  Pelin perusrakenne on aivan sama kuin useimpien korttipelejä hiu­kankin osaavien tunteman bismarck-pelin.  Niinhän on itse asiassa myös bridgenkin, mutta siitä puuttuu erityisesti juuri skruuville olennainen ja tärkeä misääripeli.  Peliä pelataan neljän henkilön ryhmällä puoluepelinä  2 + 2  ja pelikierrokseen tarvitaan 12 jakoa, eli siis kukin pelaaja jakaa kolme kertaa kortit.  Jotta jokainen pelaisi parina jokaisen kanssa, tarvitaan kolme pelikierrosta, joiden jälkeen kunkin pelaajan henkilökohtainen tulos saadaan selville.  Tällaisen ”slengarin” pelaaminen kestää tottuneilta pelaajilta noin 3,5 tuntia.

Pelin nimi ”skruuvi” tulee tietenkin ruotsin kielestä ja tarkoittaa siis silloin ruuvia.  Nimi perustuu siihen, että poiketen bismarkista, jossa peli aina on ennalta määrätty , - joko valtti-(väri määriteltynä sattumakortilla), grandi-(siis ”suurten peli”)  tai misääripeli -, skruuvissa pelin johto voidaan ”ostaa” - aivan kuten bridgessäkin tehdään.  Ja kun tämä ostotarjous kiertää pelaajalta toiselle myötäpäivään, syntyy vaikutelma nousevasta kierteestä eli ruuvista, joka tietenkin samalla koko ajan kiristyy.

Skruuvipelin säännöt olivat ja ovat edelleen varsin suuressa määrin perinnetietoa, jota ei ole kanoni­soitu millään tarkalla koodikirjalla.  Parhaiten tunnetaan ja muistetaan 1940-luvulla ilmestyneen oppaan  ”E.N:Maalari”:”Skruuvipelin oppikirja”-nimisen kirjan ohjeet ja opasteet.  Tämän kirjan tekijäsalanimen takana on majuri evp Ensio Nohrström, joka halusi kirjan toimittamisella vakiin­nuttaa rakastamansa pelin säännöt ja onnistuikin siinä  - ainakin kohtalaisesti.

Helsingin Suomalai­sen Klubin skruuvipelien säännöstö noudattaa paljolti Arvo Ylpön aikanaan arvovallallaan vahvis­tetuiksi saamia klubin piirissä miellyttäviksi ja tarkoituksenmukaisiksi havaittuja tapoja ja käytän­töjä, joista aivan erityisen omansa on niin sanotun ”bolshevik”in eli henkilökohtaisen isoslammi­misäärin peluu jokaisella kierroksella.  Pelipisteiden laskenta on lisäksi yksinkertaistettu varsin radikaalisti oppikirjan alkuaan verraten monikerroksisesta laskutavan rakenteesta.