Viron harrastajat

 

Kokoontuvat joka toinen tiistai  klo 16.30 - 18.30.

19.1.

2.2.

16.2.

1.3.

15.3.

29.3.

12.4.

26.4.

10.5.

(24.5. sovitaan erikseen) pidetään toistaiseksi varauskirjassa

Opettajana toimii Helja Kirber.

Harrastus ei ole pelkkää kielen oppimista, vaan Viron historiaan, kulttuuriin,politiikkaan ja maantieteeseen tutustumista – myös paikan päällä – retkellä Viroon pari kertaa vuodessa.

 

Viron harrastajien puolesta

Matti Kuula

 

Viron suurlähettiläs kutsui Klubin Viron harrastajat vierailulle lähetystöön tiistaina 5. toukokuuta 2015.

Viron harrastajat saapuivat lähetystöön 20 jäsenen voimin mukanaan kielenopettajansa, maisteri Helja Kirber.

Suurlähettiläs, fil.tri  Margus Laidre toivotti ryhmän tervetulleeksi tyylikkäästi saneeratun lähetystön suureen neuvotteluhuoneeseen, jonka pitkän pöydän harrastajat täyttivät kokonaan.
Suurlähettiläs kertoi meille lähetystötalon historiaa, joka onkin tosi jännittävä. Funktionaalinen talohan on Viron ensimmäinen nimenomaan ulkomaille  lähetystöksi suunniteltu rakennus. Rakennus valmistui uudistusten ja laajennusten jälkeen  joulukuussa 1939. Silloisen suurlähettiläs Aleksander Warman toiminta uusitussa rakennuksessa jäi lyhyeksi, koska 15.6.1940 Neuvostoliitto esitti Virolle uhkavaatimuksen, jota seurasi maan miehittäminen. Elokuun kuudentena päivänä suurlähettiläs Warma ilmoitti Helsingin diplomaattikunnalle lähetystön toiminnan keskeyttämisestä ja rakennus sinetöitiin. Parin päivän kuluttua Neuvostoliiton edustusto otti rakennuksen haltuunsa.
Myöhemmin Neuvostoliitto möi  rakennuksen Bulgarian käyttöön.
Viron vapauduttua miehityksestä alkoivat neuvottelut lähetystön saamisesta takaisin Viron haltuun.
Vasta tammikuussa 1994 sai silloinen suurlähettiläs Jaak Jõerüüt lähetystön avaimet haltuunsa. Itsenäisyysjuhla pidettiin jo talossa, mutta todellisuudessa rakennusta remontoitiin joulukuuhun 1995 asti.
Viron ja Suomen suhteista kannattaa mainita, että de jure Suomi ei koskaan tunnustanut Viron liittämistä Neuvostoliiton osaksi, vaikka käytännössä toimittiinkin olosuhteiden pakosta toisin. Näinollen Viron vapauduttua miehityksestä ja itsenäistyttyä uudelleen, Suomen ja Viron suhteet oli helppo solmia uudelleen, koska suhteet olivat virallisesti olemassa, vaikkakin olosuhteiden pakosta naftaliinissa vuosien ajan.
Suurlähettiläs Laidre kertoi meille myös omasta taustastaan, joka on varsin kansainvälinen. Hän on syntynyt Tartossa vuonna 1959 ja opiskeli Tarton yliopistossa historiaa. Vuonna 1987 hän valmistui historian maisteriksi. Toimittuaan historia lehtorina Yliopistossa hän pääsi vuonna 1991 Toronton yliopistoon vierailevaksi lehtoriksi. Samana vuonna hän oli myös Tukholmassa Viron ulkiministeriön sikäläisen Viron tiedotustoimiston johtajana. Nopeassa tahdissa hänestä tuli Viron suurlähettiläs Tukholmassa. Sitten hän oli suurlähettiläs Saksassa ja nimitettynä myös Pyhän istuimen suurlähettilääksi Saksasta käsin. Vuonna 200 hän väitteli Filosofian tohtoriksi yleisestä historiasta. Tämän jälkeen hän toimi Viron ulkoministeriön Venäjän yksikön päällikkönä ja edelleen poliittisen osaston päällikkönä. Vuodesta 2006 lähtien hän oli suurlähettiläänä Isossa Britanniassa vuoteen 2010  asti, jolloin hänestä tuli Viron presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja. Vuoden 2014 syksyllä hänet nimitettiin Suulähettilääksi Suomeen.
Suurlähettiläs Laidren oma laaja-alainen tausta saikin hänet tiedustelemaan, minkälaiset asiat ja seikat ovat johtaneet Viron harrastajien kiinnostukseen Viron kielestä, kulttuurista ja maantieteestä, historiasta ja talouselämästä.
Tästä alkoi sitten vilkas ja avoin keskustelu osapuolten kesken. Kysymyksiä esitettiin puolin ja toisin vapaasti.
Viron harrastajt saivat avoimia ja vilpittömiä vastauksia hankaliinkin kysymyksiin. Suurlähettiläs Laidre totesikin, että hänen mielestään ei ole hankalia kysymyksiä, mutta joskus voivat vastaukset olla monimutkaisia ja hankalia.

Keskustelua olisi voitu jatkaa pitkäänkin, mutta alun perin varattu tunnin aika oli jo venähtänyt puolitoistatuntiseksi. Suurlähettiläs kiittäessään käynnistä totesi, että voimme varmaan jatkaa myöhemminkin kiintoisaa mielipiteenvaihtoa. Viron harrastajat puolestaan totesivat, että olemme valmiit jatkossakin pitämään yllä lämpimiä yhteyksiä jopa laajemmissakin puitteissa.

Lähettiläälle luovutettiin tilaisuuden alussa sekä Helsingin Suomalaisen klubin viiri että historiallinen kirjamme Pojat Suomalaisella Klubilla,

Suurlähettiläs Margus Laidre
 


Suurlähettiläs Margus Laidre, Matti Kuula, Kai Sarpaneva, Risto Alaviuhkola, Voitto Koskenmäki


Timo Kylliäinen, Jussi Mattila, Helja Kirber ja suurlähettiläs Laidre

 

Viron harrastajat Tallinnassa 4.2.2015

Yhteensä 14 harrastajaa opettajan Helja Kirberin kanssa teki päivätyn Tallinnaan 4.2.15. Retken tukeutumispaikka oli Suomen Viro instituutin neuvotteluhuone, jonne saimme merkittäviä luennoitsijoita. Ensimmäisenä esiintyi jo muutaman vuoden ajan Viron luetuin kirjailija Indrek Hargla, Hän aloitti aluksi nk. normaalina kirjailijana, mutta on viime vuosina keskittynyt historiallisten jännitysromaanien kirjoittamiseen. Kirjojen aika asettuu 1400-luvun Tallinnaan, missä kaupungin apteekkari Melchior ratkaisee merkittäviä rikoksia.

Harglan kirjoissa on erittäin hyvin tunnettu Tallinnan vanha asemakaava sekä apteekkarin sen aikaisen lääkintäaineiden tuntemus. Kirjoissa näkyy myös kirjailijan hyvin tutkima sen ajan tapojen ja hallinnon tuntemus. Jo neljä Apteekkari Melchior kirjaa on suomennettu.

Hargla esiintyi viron kielellä.


Helja Kirber esittelee Indrek Harglan

Toinen alustaja oli professori Rein Veidemann, joka on paitsi Tallinnan Yliopiston kulttuuriteorian ja /politiikan professori, myös tunnettu kirjailija, toimittaja ja poliitikko.
Veidemann on ollut myös Suomalaisella Klubilla esiintymässä ja hallitsee sujuvan suomen kielen.

Veidemann pitikin meille esityksen suomeksi, mikä tässä tilanteessa olikin hyväksi, koska hänellä oli runsaasti esitettävää Viron nykyisistä ja hieman vanhemmistakin kirjailijoista. Lisäksi hänella oli mukanaan pöydällinen esittämiensä kirjailijoiden teoksia, joita hän oli raahannut mukanaan Yliopistolta.

Mikäli joku haluaa täällä perehtyä hänen esitelmänsä aihealueeseen syvällisemmin,kannattaa etsiä käsiinsä teos>Rein Veidemann> 101 EESTI KIRJANDUSTEOST. ISBN 978-9985-3-2280-2.Veidemannin esitys hauska, laaja-alainen ja kiinnostava ja häntä olisi voinut kuunnella useammankin tunnin.


Rein Veidemann


Suomen Viro/Instituutin uusijohtaja Anu Laitila kertoi tauolla meille kyhyesti Instituutin nykyisistä tehtävistä ja yleensäkin toiminnasta Virossa.

Emme siirtyneetkään Toompean mäelle, vaan jatkoimme pienen tauon jälkeen samoissa tiloissa. Iltapäivän viimeinen esiintyjä oli VTT Pauli Järvenpää, joka nykyään on tutkijana ja välillä varajohtajana Rahvusvaheline Kaitseuuringute Keskuksen palveluksessa. Monet turvallisuuspolitiikkaan perehtyneet henkilöt muistavat hänet Suomen Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkönä ja ylijohtajana. Vuosina 1992 - 2002 hän toimi Brysselissä Suomen NATO-edustustossa. Ministeriö jälkeen hän toimi Suomen suurlähettiläänä Afganistanissa.

Kuulimme valaisevan esityksen Euroopan turvallisuuspolitiikasta ja erityisesti Ukrainan kriisin herättämistä ongelmista. Näkökulma Virosta katsoen on moneen turvallisuuspoliittiseen kysymykseen erilainen kuin Suomessa, missä vieläkin ollaan menneisyyden vankeja, eikä uskalleta havaita, että maailma on alkanut muuttua aivan toisenlaiseksi kuin kuviteltiin. Monet kysymykset Suomessa on verhottu ja vastaukset heijastavat jopa trollien muotoilemia. Esimerkkinä keskustelu NATOON liittymisen ajankohdasta. Meille selitetään rauhallisena aikana, että ei ole tarvetta liittyä!  Selviämme omalla uskottavalla puolustuksella. Siksi on voitu jopa supistaa reservejä ja sulattaa kalustoa.

Kun maailmalla alkaa kuohua, meille selitetään, että nyt ei voi enää liittyä, kun kriisi uhkaa ja NATOon ei voi kriisin ollessa muualla tai meillä päällä enää liittyä. Vaan eipä perustella, missä NATOn artiklassa näin on sanottu! Tuntuu siltä, että vastuulliset johtajat pelkäävät vastuunottoa. Eräs kummallinen väite on myös, että maanpuolustustahto laskee, jos liitytän NATOon. Virossa ja muissa Baltian maissa on NATOn myötä maanpuolustustahto tutkimusten mukaan noussut huomattavasti, kun huomataan, että on olemassa ystäviä ja tukijoita, kun itsekin halutaan omaa maata puolustaa.
Lopuksi saimme Risto Alaviuhkolan esittämään lyhyeen kysymykseen: "Tulisiko meidän liittyä NATOon?" lyhyen ja ytimekkään vastauksen: "KYLLÄ!"


Jukka Knuuti esittelee Pauli Järvenpään

Retki koettiin antoisaksi. Saimme lyhyessä ajassa laaja-alaiset kulturelliset katsaukset sekä merkittävän turvallisuuspoliittisen tietoiskun. Suurin osa joukosta palasi kotimaan puolelle iltalaivoilla muutaman jäädessä yöksi hoitamaan seuraavana päivänä työasioita tai tapaamaan tuttavia.


Viron harrastajia valppaina kuulijoina

 

Teksti ja kuvat Matti Kuula