Olet täällä

Klubin historia

Klubin historia on kiehtova luku 1800-luvun loppupuolen suomalaisuusliikkeen historiaa. Tällöin vähitellen siirryttiin valtiopäivätoiminnan ja kulttuurielämän viriämisen myötä alamaisyhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan. Pääkaupunkiin perustettiin vuonna 1876 ”Luku- ja Konversationi-klubbi Helsingissä” ja sen säännöt vahvistettiin senaatissa 25.4.1876. Se on siis Klubimme syntymäpäivä. Tänä päivänä Klubin jäsenten keski-ikä on noin 60 vuotta. Klubin perustajat olivat siihen verrattuna hyvin nuoria miehiä; heidän keski-ikänsä oli 34 vuotta. Perustajajäsenet olivat enimmäkseen maistereita ja juristeja. Liike-elämän yrittäjiä oli vain muutama. Klubin perustamisen aikoihin kielipuolueiden riidat jyrkkenivät ja rintamat kiteytyivät. Toisella puolen olivat svekomaanit ja toisella fennomaanit, jotka halusivat suomalaistaa ruotsinkieltä käyttävän sivistyneistön. Klubi olikin eräässä mielessä perustettu helpottamaan uusien jäsentensä kielenvaihtoa.

Eräät suomensivat nimensäkin. Eri säätyjen suomenmieliset tarvitsivat yhteisen kokoontumispaikan. Näin Suomalaisesta Klubista muodostui valtiopäiväklubi, jossa suomenmielisen ryhmän linjoista sovittiin yli säätyrajojen.

Klubin historiasta on olemassa vanhempaa ja uudempaa kirjallisuutta. On Edvard Salomaan teos ”Helsingin Suomalainen Klubi 1876-1926”, Eero Saarenheimon teokset ”Suomalaisuutta rakentamassa” vuodelta 1976, jolloin Klubi täytti 100 vuotta, ja ”Suomalaisuuden rakentajia” vuodelta 1996 Klubin täyttäessä 120 vuotta sekä Jarmo Virmavirran teos ”Pojat Suomalaisella Klubilla” vuodelta 2001. Uusin julkaisu on ”130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa” (toinen painos 2006). Katso myös Klubin kotisivut.